NEULOMINEN

OMPELEMINEN

Mitä on tällä hetkellä työn alla?

Tölkit rengasvirkkauksen uhrina

Tai ehkä sittenkin se uhri olen minä eikä tölkit. Nimittäin kun ajattelin testata tätä tekniikkaa, aloin kerätä tölkeistä niitä renkaita/nipsuja/klipsejä/avaajia/mikäniidenoikeanimionkaan. Luulin niitä olevan tarpeeksi ja aloitin. Ei ollut. Sitten talkoisiin värvättiin sukulaiset ja kaverit,alkoi maaninen keräysprosessi. Talkoilla sain näitä tölkkirenkaita riittävästi ja sain projektin loppuun, hurraa! 272 meni tähän pieneen käsilaukkuun. Rengasvirkkauksen ohje on Ritva Koskennurmi-Sivosen toimittamasta kirjasta Lankatekniikoiden käsikirja (vallan mainio ja kattava opus, suosittelen). Lähtökohtaisesti tällaisessa kierrättämisessä ei mielestäni ole Mitään Järkeä. Kierrätetty metalli on vähäistä ja keräämiseen nähty vaiva aivan älytöntä. Mutta tykkään tuosta pinnasta niin järjettömän paljon, että se on sen väärti ja siksi en ajattelekaan tätä lähtökohtaisesti kierrätystuotteena vaan hienona materiaalina, josta tulee jännä lopputulos.


Vielä jäi mietityttämään, miten nuo reunat saisi kunnolla siisteiksi. Saa vinkata, jos on jokin hyvä tekniikka mielessä. Olisin halunnut piilottaa virkatun ulkonäön tyystin laukun sisäpuolelle. Siksi toinen reunoista onkin ommeltu kiinni eikä virkattu. Katsotaan, joskos sitten seuraavaan keksin jonkun kikan. Kyllä, seuraava on jo mielessä, sillä talkoissa vastaanotin Erilaisia tölkinrenkaita ja nyt onkin yllinkyllin niitä toisenlaisia. Onneksi työläin osa tässä laukussa on nimenomaan se kerääminen eikä niinkään valmistaminen.

Keväistä vapun odotusta!

Anni




7

Nahkapisaroita

Kävin tänään Kierrätystehtaassa, ja siellä oli vaikka mitä huikeaa ja ihanaa! Ostokseni jäivät soijaburgeriin (myyjä oli muuten supermahtava mies, joka näki, kun Ee alkoi kompastuttuaan itkeä ja tarjosi hänelle lohdutukseksi juuston - auttoi - ihan mahtavaa huomaavaisuutta! Ja burgerikin oli yksi parhaita syömiäni hampurilaisia!), vaikka mieli kuolasi monenlaista. Huushollimme jokikinen jeni sijoitetaan lähtökohtaisesti mökkiin, joten pidin rahapussin laukussa. Tämä jäi kuitenkin harmittamaan, kun olisihan se ollut hienoa tukea käsityöyrittäjiä ja saada itsellekin jotain hienoa, kuten vaikka Palonin nahkakoru tai hauskoja Nurmi-vaatemerkin ekologis-eettis-henkisiä vaatteita tai kankaita myöten Suomessa valmistettuja Muka van vaatteita! (Onneksi näillä on verkkokauppansakin, niin ei ollut lopullinen tämä ostamattajättämispäätös.) Lohdutukseksi tein sitten kuitenkin itselleni kaulakoruksi nahkaisia pisaroita, joita näkyi tehtaalla paljonkin. Jotain uutta, jotain kierrätystä (nahka vanhoista nahkapökistä), ja jotain vinkeää!


Oli muuten liikkistä nähdä, kun 1v 9 kk Ee alkoi oitis matkia askarteluani, pihdeillä sorkki ketjua ja lopulta heitti kaikki lattialle. Kentis sellaistakin nähty joskus luovuuden tuskissa :)

Käykäähän ihmeessä tutustumassa Kierrätystehtaaseen, se on Kaapelitehtaalla vielä huomenna! Ihanaa viikonloppua teille!

Anni
2

Häät kirjoista

Minulla oli kunnia olla eräiden häiden "askarteluvastaava". Ilokseni morsio halusi koristeiden rakentuvan vanhoista kirjoista. Tässä pieniä paloja projektista.

Hääkarkki löytyi tietokirjan sivusta taitellusta rasiasta. Rasia toimi samalla paikkakorttina. Rasian ohje täältä.


Syvennetyillä ikkunalaudoilla oli pinoissa vanhoja kirjoja ja taiteltuja kukkia ripoteltuina. Näitä kukkia löytyi myös pöydistä. Ohje täältä. Kukkia tehtiin lähemmäs sata. Onneksi polttareissa oli monta näpsäkkää käsiparia mukana talkoissa.


Riisin sijaan hääparin päälle heitettiin rei'itysmujua, joka oli pienissä kirjansivutötteröissä.


Eteistä koristi kultapaperi- ja kirjansivupalloista ommeltu nauha. Kuvan räpsäisin yömyöhällä kännykällä, joten ei ihan edukseen ole, valitettavasti. Mutta hauska se oli, uskokaa pois.


Ja vielä hieman kirjansivuteemasta poiketen maalasin toiveen mukaan kutsulle pohjan ja painoin aika monta sinettiäkin.



Sellainen mukava projekti!

Toiveikasta torstaita (minä ainakin tarvitsen toivoa - ruokapöydän nurkalla oleva koulutehtäväpino näyttää aika nujertavan isolta...)

Anni



9

Urkuharmooni kaulaan

Tai ainakin sen osa. Sain lahjoituksena vanhan urkuharmoonin ajatuksena, että sillä soitellaan kesämökillä humppaa ja suvivirttä. Vaan toimimattomien koskettimien määrä taisi olla suurempi kuin toimivien. Kaatopaikka kävi urkuharmoonin kohtaloksi, vaan harjaantunut diy-silmä pakotti pilkkomaan kapineen ensin paloiksi. Mustasta eebenpuisesta koskettimesta tuli koru pienellä hionnalla ja reiän poraamisella.


Vaan jos joskus itse käyt urkuharmoonin purkuun, pieni varoituksen sana. Purin harmoonin takalevyä ja yhtäkkiä huomasin, että kappas, tuossa aikamoinen teräsjousi pingotettuna. En ehtinyt kissaa sanoa, kun jousi pärähti vanhojen puukappaleiden välistä aikamoisella voimalla. Onneksi osuman sai vain käteni, mutta siihenkin isku oli niin kova, että haava ulottui luuhun asti, syvälle ja kipeästi. Voin vain kuvitella, millaista jälkeä olisi tullut, jos tuo jousi olisi sinkaissut esimerkiksi kasvoihini. Uskon vilpittömästi, että välissä oli Suojelus.

Kaunista hiljaista viikkoa!

Anni
9

Dipattua lankaa

Olen tehnyt uuden aluevaltauksen, liukuvärjätyt langat. Tämä oli osa värjäyksen kurssiani ja oikeastaan lempivärjäyspuuhani. Harmi vain, etten niin välitä liukuvärjätyn langan neulomisesta, mutta kivaa sitä oli tehdä. Värinä oli Telon-happovärit ja lankana valkoinen 7 veljestä.

3%-väriliemi, 100% musta
3% väriliemi, 75% kylmä sininen, 24% kylmä keltainen, 1% musta

Kokeilin myös langan flammu-värjäystä vaaleanharmaaseen Nalle-lankaan. Kuristin väriraitoja kuristussukalla ja lankaa vyyhdin ympärille kieputtamalla. Kuristussukan vetäminen oli aika raskasta ja tiukkaa puuhaa: itse roikuin langassa ja kaveri kuristussukassa ja läähpuuh ja vedävedävedä ja työnnätyönnätyönnä. Kuristussukka jäi silti löysäksi ja väri imeytyi muovin alle liukumalla. Lankakiristyksen kohdalta taas väri oli rajatumpi. Kuvassa on vyyhti ennen ja jälkeen kuristuksista purkamisen.

3% väriliemi, 100% musta


Ylläripyllärin langan värjäyksissä aiheutti:
- mustan sinisyys (liukuvärjätty musta lanka näyttää toisesta päästä lähinnä violetilta)
- värin erittäin nopea tarttuminen lankaan
- haltijalankojen hankaluus (liian kireällä näkyy värissä, niin kuin vihreässä langassa, liian löysällä vyyhti meni sotkuksi)
- homman kivuus :)

Vihreästä liukuvärjätystä langasta syntyi valkoisen kera villasukat kaverille. Musta liukuväri on jo puikoilla ja flammua mietin, että mitä siitä keksisi!


Flunssa otti omakseen. Taidan painua takaisin sohvan pohjalle, heippa.

Anni
3

Irvikissahuivi

Varastoihini jäi aimoannos jämää villikon villatakista, vähän niin kuin katsoin menekin väärin. Ajattelin tehdä siitä huivin baktus-hengessä (joka 4. kerros yksi silmukka lisää toisessa reunassa), mutta kärsivällisyyteni eli lyhyt sellainen pakotti pian tekemään lisäyksiä joka toinen kerros. Lopputulos muistuttaa irvikissaa.



Hymyisää viikkoa!

Anni
8
Sisällön tarjoaa Blogger.