lauantai 19. marraskuuta 2016

Vertices unite -palahuivi

Olin kesällä Värjärikillan järjestämällä luonnonvärjäyskurssilla. Kurssilta lähti monta ihanaa herkullista kerää mukaan (t ä ä l l ä lisää), kerät olivat kuitenkin kooltaan aikalaisen pieniä, 25 tai 50 grammaa. Jo silloin päätin, että niistä on heti alettava tehdä jotain, muuten ne jäävät nurkkiin roikkumaan - varsinkin, kun itse en yleisesti ottaen harrasta väri-iloittelua. Mietin sopivaa mallia tovin jos toisen, kunnes törmäsin ah-niin-ihanan Stephen Westin Vertices unite -huiviohjeeseen. Ajattelin, että muutoin mustiin pukeutuvana tällainen väriöveri voisi olla aika hauska. Malli näytti siitä kivalta, että neule on aina-oikein-neuletta, helppoa siis. Haastetta kuitenkin tulee kavennusten ja lisäysten pohtimisesta. Uuttakin opin "i-cord"-reunuksen muodossa.


Huivi muodostui pala kerrallaan. Paloja ei tarvinnut ommella toisiinsa, vaan seuraavan palan silmukat nostettiin aina edellisestä palasta. Raitaosuuksia tuli aiottua enemmän, kun kerät olivat liian pieniä, mutta ei se tästä värien paljoudessa haittaa (jälkivärit sopivat juuri hyvin tähän tarkoitukseen!). Välillä meinasi kyllästyminen iskeä, kun tuntui, ettei huivi lopu ikinä. Taukoa siis tuli välillä useita viikkoja. Mutta nyt se on vihdoin valmis. Lopputulos on runsas, lämmin ja juuri sopivalla tavalla värikäs. Paljon olen päässyt tämän huivin myötä myös puhumaan luonnonvärjäyksestä ja sen mahdollisuuksista - sen verran huivin erilaisuus herättää huomiota.


Lämpöisin ajatuksin, Anni

perjantai 11. marraskuuta 2016

Kirjoneulevillitys

Jo viime keväänä hurahtamalla hurahdin kirjoneuleisiin. Värit ihanasti soljuvat ja kuviot muodostuvat hiljalleen. Vielä yksi rivi ja vielä yksi, ihan vain, että näkisi, miten kuvio etenee. 

Tässä tältä syksyltä ja viime keväältä muutamia neuleita, jotka ovat kyllä näkyneet 
muttei niinkään täällä blogissa.

Ehdoton syksyn hitti, Muita ihania -syyssukat. Ohje tuli kuvio kerrallaan ja kutkutti aina se seuraava kuvio. Lankana tässä oli pääsääntöisesti Novitan Nallea sekä Novita Nordic wool. Ohjeet t ä ä l l ä.


Toinen tämän syksyn hitti oli Mutturallan pesukarhulapaset. Näiden pesukarhujen ilme on mielestäni osastoa "olen juonut liikaa kahvia", mutta oikein ovat sympaattiset ja E on ollut aivan kikkarassa näistä. Lankoina jotain mitä lie lankajämiä. Harmaa oli ainakin Novitan Nordic woolia, muista en tiedä. Ohje t ä ä l l ä.


Toiset vähän "asiallisemmat" lapaset syntyivät Eelle alkusyksystä. Malli on kirjasta Islantilaisia neuleita. Oikein sympaattinen kirja, muttei mielestäni välttämättä must to have -listalle laitettava, ei ainakaan niin paljon kuin myöhemmin mainittava Sukupolvien silmukat - se kannattaa hankkia omaksi!



Nämä sukat aloitin jo vuosi sitten ja vasta nyt sain valmiiksi. Nämä ovat ihan feikkikirjoneuletta - kuvio muodostuu silmukoita nostelemalla. Mallin kopsin kerran Suuresta käsityölehdestä, numero on siis hukassa - anteeksi lähdeviitteiden puute. Lanka näissä on Pirtin kehräämön tehtaanmyymälän poistolaarista ostettua.


Een hoitaja sai viime talvena vauvan ja pienen tyttövauvapäähän valmistui sydänrivistöllä varustettu pipo. Taas jämälankavarastot hupenivat. Ohje sydänpipoon t ä ä l t ä.


Viime talvena akuuttiin sukkatarpeeseen parit sukat jämälangoista chevron-kuviolla. Chevron-kuvioon löytyy malli esimerkiksi p i i p a d o o l t a.




Viime keväänä valmistui - samoista langanjämistä kuin edelliset - lapaset Eelle. Lapasen kuvio on ihan superhuipusta kirjasta Sukupolvien silmukat. Suosittelen tätä kirjaa ehdottomasti kaikille kirjoneuleista kiinnostuneille!


Kirjoneulevillitys jatkuu edelleen! Jälleen yksi työ on päättelyä vaille valmis.

Ihana kun viileät ilmat tarjoavat oivan mahdollisuuden näiden kaikkien ihanuuksien käyttämiseen!
Nautinnollista talvea!

Anni