NEULOMINEN

OMPELEMINEN

Hohdokasta uutta vuotta!

Eipä tarvitse olla uuden vuoden aattoakaan tekemättä mitään, sillä yhden (lasten) loistetikun voi hajottaa pilttipurkkiin hauskaksi valoksi iltaan.


Mainiointa uutta vuotta kaikille! 

Anni

2

Ensimmäinen matto


Se hetki, kun saa levittää ensimmäisen itsetehdyn maton lattialle, on merkityksellinen ja juhlava. Koulussa kudonnan kurssilla hurahdin kutomiseen ja kangaspuihin täysin. Ensimmäisenä mattona syntyi kärkitoimikasmatto valkoisesta trikoomatonkuteesta mustaan loimeen. Ehkä erityisen merkitykselliseksi ensimmäinen matto tuli siksi, että olen ollut tekoprosessissa alusta alkaen, loimen luomisesta, loimen puihin vetämisestä, niisimisestä, sidonnasta jne. lähtien.



Tämä matto ei jää viimeiseksi. Yksi matto on tuloillaan ja mielessä vilisee ajatuksia seuraavista matoista. En malta odottaa.

Rentouttavaa sunnuntaita!

Anni

Ps. Käpylässä sijaitsevassa Hippulassa on nykyisin myynnissä tekemiäni viirejä, pinnisäilöjä, rusettipinnejä ja tuttinauhoja. Olen yhteistyöstä innoissani! Jipii!

7

24. luukku: Joulutähti


Jouluaattona ei enää suuria askarrella, mutta joulutähtiähän pitää olla ainakin yksi. Näin tämän tyylisiä ystävälläni (kaupasta ostettuja) ja halusin päästä tähden jäljille. Tässä siis ohjeen kera minun versioni joulutähdestä. Se on tehty paksusta kirjekuoresta eli materiaalia pitäisi näin joulun aikaan löytyä joka kodista. Käytännössä tarvitset kaksi tasasivuista kolmiota, joista jokaisen sivun keskellä on muutaman sentin lovi. Taita kolmio jokaiselta sivultaan kahtia. Asettele kolmiot päällekkäin tähdenomaisesti toinen ylösalaisin ja laita kolmioiden kärjet vastakkaisen kolmion loviin. Pujota lanka ja ripusta!




Rauhallista joulua!

Anni
1

23. luukku: Joulukuusikortti

Onko vielä jokin lahja tai ystävän lahjakukka vailla korttia? Helppo ja näyttävä kortti syntyy ihan vain kartongista saksien avulla. Kuva puhuu puolestaan, mutta kerrottakoon siis vielä:

1. Taita kaksiosaisen kortin etusivu pystysuunnassa kahtia.
2. Piirrä viivottimen avulla lyijykynällä kuusen profiilin muotoinen suora viiva.
3. Leikkaa vinoja viiltoja aina piirrettyyn viivaan saakka. Viilto menee vinosti keskeltä reunaa kohti alaspäin (katso kuvaa).
4. Avaa kortti. Taita viiltojen seurauksena syntyneet soirot vaakasuorassa alaspäin.


Ihania ja ennen kaikkea rentouttavia jouluvalmisteluita!

Anni
0

22. luukku: Kynttilöihin koristeet



Olen tehnyt itse kynttilöitä (ohje täällä), mutta jotenkin etenkin yksiväriset kynttilät näyttävät vähän alastomilta. No mikä neronleimaus, ne voi koristella vaikkapa näin:

Tarvitset
Hiustenkuivaajan
Kynttilän
Silkkipaperia
(Hanskat)
(BigShot-laitteen)

1. Leikkaa silkkipaperista kuvioita saksilla tai BigShot-laitteella.
2. Asettele kuvio kynttilän pintaan. Pidä käsin kuviota paikallaan.
3. Sulata kynttilän pintaa hiustenkuivaajalla niin kauan, että silkkipaperi tarttuu kynttilän pintaan. On hyvin suositeltavaa pitää kuviota kiinni pitävässä kädessä hanskaa, muuten tulee aika tukalat oltavat!

Koristelin muutaman kruunukynttilänkin. Huomasin kuitenkin, että kruunukynttilän pinta oli aika huono sulamaan, ainakin huonompi kuin itsetehdyn. Kiinnitystä avitin sitten hieman sulatetulla steariinilla.

Leppoisaa sunnuntaita!

Anni
2

21. luukku: Riipus metallilangasta ja kynsilakasta

Fysiikka vaan on niin ihmeellistä, erityisesti pintajännitys. Tällainen riipus nimittäin syntyy pintajännityksen avulla. Eli: vääntele metallilangasta haluamasi muoto. Itse käytin 0,8 mm hopeoitua kuparilankaa, se kääntyi mukavasti pyöröpihdissä. Varmista, että kuvio on yhtenäinen. Tee halutessasi myös ripustuslenkki. Sen jälkeen ota kynsilakka esiin, kynsilakan pensseliin reilusti kynsilakkaa ja paina pensseli kuvion päälle. Nosta se varovasti pois. Kynsilakka jää metallilankakuvioon pintajännityksen ansiosta! Eikö olekin jännää!


Jännittävää lauantaita!

Anni
0

20. luukku: Piparkakkukatu

Tänä vuonna meidän kotiin syntyi piparkakkukatu -talon sijaan (näitä on näkynyt muuallakin, ettei ihan nyt ikioma idea ole). Taloja oli hauska leikellä taikinasta ja taikinasta tuli parempi kuin koskaan. Katu näyttää hellyyttävältä, kun kadun takana loistavat kynttilät loistavat talojen ikkunoista.


Resepti on täältä, mutta muokkasin sen oman suun mukaiseksi mausteiden osalta - mausteita pitää olla paljon. Tässä siis minun piparkakkutaikinani ohjeen:


200 g voita
4 dl siirappia
2 dl sokeria
1 dl kuohu- tai vispikermaa
2 tl maustepippurijauhetta
2 tl kanelia
2 tl neilikkaa
2 tl pomeranssinkuorta
2 tl inkivääriä
1 tl soodaa
n. 10 dl (650 g) vehnäjauhoja

1. Mittaa voi, siirappi, sokeri, kerma ja mausteet kattilaan. Kuumenna sekoitellen ja anna kiehahtaa. Siirrä levyltä ja anna jäähtyä.
2. Yhdistä sooda vehnäjauhoihin. Lisää vehnäjauhoja vähitellen ja sekoita hyvin, kunnes taikina on kiinteää. Peitä taikinakulho ja nosta jääkaappiin kiinteytymään seuraavaan päivään.
3. Ota taikinaa sopiva pala kerrallaan ja pehmitä sitä painelleen jauhotetulla pöydällä. Kauli taikinasta ohut, noin 3-5 millimetrin paksuinen levy. Leikkaa taikinalevystä pipareita.
4. Paista 200 asteisessa uunissa koosta riippuen 6-10 minuuttia.

Lunta on toistaiseksi vain piparkakkukadulla, toivottavasti pian myös muuallakin!

Lunta odotellen, Anni
3

19. luukku: Kestorätit

Joulun alla on tilanteita, joissa pitää antaa pieniä lahjoja. Itse suosin hyödyllisiä ja käytännöllisiä lahjoja, tässä maailmassa kun on turhaa tavaraa muutenkin. Tässä yksi idea vaikka kynttilän kaveriksi: kestorätit. Ommellessa tulee aina sivutuotteena pieniä tilkkuja, jotka ovat liian isoja pois heitettäviksi mutta liian pieniä mihinkään järkevään. Paitsi kestorätteihin. Itse suosin räteissä trikoota, flanellikin on mainino rättiaines. Kaksi päällekkäin saumurilla yhteen. Hurrur.


Jotta lahjan saaja ei ihmettelisi, mikä ihmeen kangastilkku täällä on, tein rätin vyötteeksi saatteen:



Iltauutisissa kerrottiin
on maapallon hätä suuri
ihmiset kuluttavat kovin niin
että luonnonvarat riittävät juuri
Vaan mitä voi tehdä ihminen,
joka asuu kaupungissa?
Avuttomaksi aina tuntien
on pää painuksissa.
Vaan tässä on yksi askel parempaan,
pieni mutta käytännössä hyvä
Ei uutta tarvitse ostaa aina vaan
kierrätyksessä maailmanparannuksen jyvä.
Tässä siis sinulle ystäväni
lahjaksi kestorätti hieno.
Pese se pesukoneessasi
kun se on likainen ja haju vieno.
40 tai 60 astetta
niin rätti on puhdas jälleen.
Ei tarvitse tuottaa saastetta
vaan käytä rätti uudelleen.


 

Ekologisia ajatuksia torstai-päivään!

Anni
4

18. luukku: marmorikuulakoristeet

Ostin useita vuosia sitten jättisäkillisen marmorikuulia ja ne ovat muhineet kaapissa aika kauan. Nyt ajattelin hyödyntää ne joulukukkien koristeeksi. Kieputin pyöröpihtien avulla 0,8mm vahvuista metallilankaa marmorikuulan ympärille, pitkä lanka perään ja kukan kylkeen. Jos marmorikuuliin haluaa eloa, voi ne paistaa uunissa säröille (ohje täällä).


Mukavaa keskiviikkopäivää!

Anni
0

17. luukku: joululahjaksi pipoja ja kaulureita

Eräät joululahjaongelmat olen ratjkaissut pipoilla ja kaulureilla. Kun pipomoodiin pääsee, syntyy niitä vaikka liukuhihnalta - en tiennyt, että pipoja on NÄIN helppo tehdä. Ryppyisen pipon kaavana käytin Modan ryppypipokaavaa numerosta 7/2012, normipipon modailin tuosta kaavasta. Kaulurit tein kankaan jämäpaloista, samanlevyisinä kuin pipot.3-lankainen valelaakasauma tekee kaulureihin nätin tasaisen sauman - mihinkäs sitä peitetikkikonetta enää tarvittaisikaan!


Jos siis vielä puuttuu muutama joululahja, tässä mainio, helppo, nopea, hyödyllinen ja kiva idea käytettäväksi!

Anni
3

16. luukku: lahjapaperi

Muistan, kuinka lapsena ahdistuin kovasti, kun sain tietää, että lahjapaperia ei voi laittaa paperinkeräykseen. Näin vain silmissäni kauheat roskaröykkiöt tavaroiden paketoimiseen tarkoitettua paperia. Sen jälkeen avasin pakettini hyvin varovasti, että paperi säilyisi, kieputin ne rullalle ja käytin ensi vuonna uudelleen. Nyt olen keksinyt myös toisen ekologisen vaihtoehdon: ekopaperi. Se on paperia, sen voi käyttää uudelleen, ja se on valkaisematonta ja todennäköisesti myös kierrätyspaperista valmistettua. Jos ekopaperi näyttää liian aneemiselta, niin siihen voi tehdä kuvioita ja kuvia vaikka vesiväreillä. Tässä muutamia versioitani.


Vaikka lahjojen paketointi onkin mielestäni vähän turhamaista, on se minusta myös todella kivaa. Minusta on ihanaa miettiä paketteja ja laittaa niiden tekemiseen aikaa. Ensimmäistä kertaa kokeilin lahjanarujen punomista (alin paketti vasemmalla). Aika työlästä, takapuolelta löytyy aika monta teippiä, mutta samalla myös aika kivannäköinen.

Voimia tähän viikkoon ja tähän päivään!

Anni
4

15. luukku: Washi-teippi-kuusi

Kun talossa on kissa, koira ja taapero, joulukuusi ei ole ihan ekana mielessä. Kuusta kuitenkin kaipaan, joten päädyin tällaiseen versioon (idea täältä), washi-teippi-kuuseen. Ompelin mustia paperiympyröitä yhteen ensimmäiseksi koristeeksi kuuseemme. Vähän aneemiselta näyttää vielä, mutta niin pitääkin, onhan jouluun vielä yli viikko!






Leppoisaa kolmatta adventtia!

Anni


0

14. luukku: Metalliohkolinnut

Upsistarallaa, mites se eilinen luukku unohtuikaan avata?! No avataan se tänään :)

Lintu on ehdoton suosikkipiparkakkumuottini. Tein tämän muotin avulla metalliohkolevystä lintuja ja myös sydämiä joulupakettien koristukseksi. BigShotin kohokuviointilevystä ja kirjainpunsseleista oli myös  hyötyä.


Tarvitset
metalliohkolevyä
juuttinarua
(kirjainpunsselit)
(kohokuviointilevyn)

Leikkaa haluamasi muotoinen pala metalliohkolevystä. Koristele se kirjainpunsseleilla sanoja painaen tai kohokuviointilevyä käyttäen. Tee koristeeseen reikä, pujota reiästä juuttinaru ripustusnaruksi.


Jo perjantai: hurraa!

Anni
0

12. luukku: Sprayatut kävyt

Olen halunnut pitkään käyttää käpyjä jossain. Käpyjen habitus usein on vaan jotenkin vähän epäsiisti. Näytin käpy-arsenaalille vähän valkoista sprayta ja johan ilme kirkastui. Pistin kävyt finnmarilta ostamaani lasiastiaan, päälle Iittalan Kivi-tuikkuastian. Nättiä. Tykkään.


Torstai on toivoa täynnä, pian on kauan odotettu joululoma!

Anni
3

11. luukku: Helmikoriste pulloon

Ohhoh, ollaan jo melkein puolessa päivässä, kun joulukalenterin luukku avautuu haparoivin sormin - saimme mieheni kanssa ruokamyrkytyksen, jonka kourissa olemme olleet viime yön ja tämän aamun. Semmonenkin riesa sitten viimeisen tiukan kouluviikon päälle. Tällä hetkellä olen kiitollinen nykyteknologiasta, ipadista, älypuhelimista, tallentavasta digiboksista ja yle areenasta, jotka ovat jaksaneet viihdyttää lasta, kun vanhempansa ovat tehneet joulusiivouksen myös sisuskaluihinsa. Mutta se luukku.

Koska tämä syksyn ja talven pimeys on ollut minulle erityisen väsyttävää tänä vuonna, näkyy valontarpeeni myös joulukalenterissani - kynttilä- ja valohenkisiä postauksia riittää. Tykkään pulloista kynttilänjalkoina. Kirkas lasipullo kuitenkin tuntui jotenkin aneemiselta. Kaivelin varastoistani hajonneista koruista talteen otetut helmet ja ohutta rautalankaa. Pujotin helmet rautalankaan, kiepautin lankaa aina helmen kohdalla, jolloin helmi jäi paikoilleen ja ujutin koko helmillä höystetyn rautalangan pulloon. Heti paljon parempi!


Mukavaa keskiviikkoa!

Anni
1

10. luukku: Joulu-teksti narusta

Kankaankovetusaine Paverpol vilahti pitsipallojen kohdalla. Seuraavaksi ajattelin testata, kuinka kovetusaine tehoaa naruun. Kirjoitin kaunolla Joulu-tekstin paperille, päälle laitoin läpinäkyvän ja kovan pakkausmuovin ja aloin kiinnittää Paverpolilla narua muoviin. Jyrkimmät kaarteet tarvitsivat hieman painoa päälleen (kyniä), jotta malttoivat jäädä haluttuun asentoon. Levitin ainetta kaksi kerrosta. Narun kuivuttua leikkelin ylimääräiset Paverpol-repaleet pois ja ripustin tekstin parilla narulla olohuoneemme peiliin. Välillä tuo viimeinen u meinaa vähän lerpsahtaa, muuten teksti pysyy ihan kuosissa - eli toimii!


Iloista tiistaita!

Anni
2

9. luukku: Kierrätysjoulukoristeita

Tällaiset joulukoristeet onnistuvat ihan kaikenikäisiltä. Itse olen tehnyt näitä lasten kanssa ja todistetusti tällainen onnistuu (ainakin) kolmivuotiaasta eteenpäin. Vanhusten parissa työskentelevä tuttavani kertoi, että vanhuksetkin olivat innoissaan tästä askartelusta. Helppoa, halpaa ja nättiä!



Tarvitset
- vessapaperirullia
- nauhaa
- niittarin
-maalia
- koristeita, esim. kiiltokuvia

Niittaa vessapaperirulla kuvan näyttämällä tavalla. Niittaa toiseen reunaan samalla myös ripustusnauha. Maalaa ja koristele.



Iloista viikkoa!

Anni

Ps. Nimipäiväonnea kaikille kaimoille ja muille nimpparisankareille!
1

8. luukku: Adventtikynttelikkö halosta

Tajusin viime sunnuntaina, ettei meillä ole adventtikynttelikköä ja sellainen oli saatava nyt toiseksi adventiksi. Onneksi minulla oli idea. Puhelu mökkiraksalla olevalle miehelle. Päätään pyöritellen hän toi minulle raksalta koivuhalon. Päänpyörittely sen kuin lisääntyi, kun pyysin poraamaan neljä reikää. Niin no tajusin minä itsekin tuon päänpyörittelyn ja siinä olikin naurussa pitelemistä, eihän tuo nimittäin mikään paloturvallisin kynttilänjalka ole, koivuhalko tuohineen päivineen. No jospa tuo menisi nämä adventit, sitten sen voikin nakata takkaan palamaan ihan luvan kanssa. Ja kyllä, kynttilöitä vartioidaan hyvin tarkoin, etteivät ne pala loppuun!


Ihanaa toista adventtia!

Anni


0

7. luukku: Joulua lasipurkkiin

Etenkin lapsiperheissä lasipurkkeja tuntuu kertyvän. Jatkuvasti mietin, mitä niillä voisi tehdä. Toisaalta olen jo jonkin aikaa haaveillut lasikuvusta, jonka alle voisin tehdä jotain pieniä ja kauniita asetelmia. Yhdistin nämä kaksi ajatusta. Kanteen valkoista spray-maalia ja reikä keskelle. Sisälle pääsi pikku-pupu pumpuliin pomppimaan. Taustalle laitoin muutaman hopeisen lumihiutaleen. Kuinka helppoa!


Lumi-rikasta lauantaita!

Anni
3

6. luukku: paperilyhdyt

Löysin melko edulliset jouluvalot Mikkelin Sinooperista ja ihan intona niitä kuljetin kotiin. Iloa kesti niin kauan kunnes iskin valot kiinni töpseliin. "Kirkas valkoinen" olikin ilmetty "kalpean sininen". Vähän niin kuin ihoni talvisaikaan. Kellervät lamput muussa huushollissa vielä pahentavat asiaa. Ajattelin vähän tasoittaa tuota sinertävyyttä piilottamalla valot vanhan kirjan sivujen alle. Peruspaperilyhdyn ohje löytyy esim. täältä.


Hyvää itsenäisyyspäivää!

Anni
0

5. luukku: peltipurkkilyhdyt

Eipä nuo aikaisemmat työtkään ole kovin kalliita investointeja vaatineet, mutta tässä tulee universumin iisein ja täysin ilmainen kynttilälyhty. On myös hyödyksi, jos on jonkinsortin sisäisiä aggressioita, joita haluaa purkaa. Tyhjät peltipurkit kouraan, toiseen kouraan kunnon puukko ja siitä senkun iskemään (tämä ehkä olisi sellainen k-18 askartelu, tai ainakin k-12). Tuloksena oma pieni tähtitaivas, jota näin kaupungissa asuvana aina talvisin kaipaan.


Tavoitteenani oli tehdä rei'illä joitain kuvioita, tekstejä, kenties New Yorkin yön siluetti kerrostalovaloineen. Aloin naputella vasaran ja naulan kanssa pieniä reikiä. Siitä ei tullut yhtään mitään. Siinä ne aggressiot sitten kasvoivat ja purin ne puukon kanssa. Ei tosiaan ehkä turvallisinta touhua, mutta verenvuodatukselta vältyttiin. Totta puhuakseni kyllästyin näihin lyhtyihin ensimmäisten kynttilöiden sammuttua. Ei kirpaissut tämä lyhyt lyhtyjen elo, sillä matskut ovat ilmaisia ja helposti kierrätettäviä - metallikeräykseen päätyivät!

Toiveikasta torstaita (pian on itsenäisyyspäiväloma, hurraa)!

Anni
2

4. luukku: Raitakynttilät

Syksyn mittaan on varmasti varastoihin kertynyt aimokasa kynttilänpätkiä. Ne voi käyttää oikein hyvin uusiksi ja niistä saakin hauskoja raitakynttilöitä jouluksi. Itse en ole ostanut (kruunukynttilöitä lukuunottamatta) kynttilöitä kaupasta pitkään aikaan, vaan olen sulattanut omat ja kavereiden kynttilänjämät uusiksi kynttilöiksi. Kätevää ja kovin edullistakin!


Tarvitset
Kynttilämuotti
Sydänlankaa
Sukkapuikko
Kynttilänpätkiä
Kattila (mieluiten vanha, niin steariiniroiskeet ei haittaa)
Metalliastia
Hanskat käsien suojaksi

Kiinnitä sydänlanka kynttilämuotin pohjaan. Varmista, ettei steariinia pääse pohjasta läpi vaikkapa laittamalla maalarinteippiä muotin pohjaan. Pingota sydänlanka ylös pistämällä sukkapuikko langasta läpi siten, että sukkapuikon päät pysyvät muotin reunoja vasten.

Laita kattilaan vettä, metalliastia vesihauteeseen. Sulata yhden värisiä kynttilöitä vesihauteessa. Poimi vanhat sydänlankapätkät ja muut roskat pois. Valuta väri kynttilämuottiin. Jäähdytä. Voit jäähdyttää myös ulkona tai jääkaapissa. Kun steariini on kovettunut, sulata seuraava väri ja valuta muottiin. Jatka kunnes kynttilä on valmis.

Asteittain vaalenevan kynttilän saat tehtyä siten, että et valuta ensimmäiseen kerrokseen kaikkea steariinia, vaan jätät osan seuraavaa kerrosta varten sekä lisäät vaaleita kynttilöitä mukaan.

Hymy-rikasta keskiviikkoa!

Anni
8

3. luukku: Lankakranssi

Olen vähän hurahtanut kransseihin. Jos minulla olisi aikaa, tekisin joka viikko uuden sellaisen ulko-oveemme. Tässä yksi, hyvin helppo kranssi toivottamaan tervetulleeksi. Kranssipohjia voi muuten vallan hyvin tehdä myös sanomalehdestä!



Lankakranssi

Tarvitset
styroksisen kranssipohjan
paksua villalankaa
kuumaliimapyssyn
helmiä (esim. rikkinäisistä koruista)
siemenkotia

Kieputa paksua villalankaa tiiviisti kranssin ympärille. Kiinnitä langan päät joko seuraavaan lankaan tai kuumaliimapyssyllä kranssipohjaan. Jätä villalangasta kranssiin ripustuslenkki. Kiinnitä lopuksi kuumaliimalla koristeet ja helmet.

Mukavaa tiistaita!

Anni


0

2. luukku: Pitsipallot

Tänään joulukalenterista paljastuu suloiset pitsipallot, joissa seikkailee tämän joulun pikkusankari, pieni pupu. Näihin pitsipalloihin voikin tehdä omia pikkuasetelmia joulunviettäjien iloksi tai piilottaa kulkusia, joita voi ohikulkiessaan heläyttää.

Pitsipallot

Tarvitset
ilmapallon
Paverpol-kankaankovetusainetta
pitsikangasta

Puhalla ilmapallo haluamasi kokoiseksi. Leikkaa hieman ilmapalloa isompi pitsikangas pyöreään muotoon ja kiinnitä se Paverpolilla ilmapalloon. Kun aine on kuivunut, levitä vielä toinen kerros Paverpolia pitsipallon päälle. Kun pitsi on kokonaan kovettunut, irrota ilmapallo sisältä, leikkaa Paverpol-roippeet pois ja ripusta pallo joulukuuseen tai kattoon.


Iloa maanantaihin!

Anni
2

Joulukalenteri alkaa joulukalenterilla!

Hurraa, se on joulukuu!

Minulla on ollut yksi elämäni rankimmista syksyistä ja voimat sekä aika on ollut kroonisesti lopussa. Ei siis mitään vakavaa, olen vain elänyt neljän ihmisen elämää samanaikaisesti: yksi käy maisteriharjottelussa, yksi opiskelee sivuainetta, yksi tekee gradua ja yksi on äitinä. Totesin jo lokakuussa, etten selviä tästä syksystä ilman joulunodotusta. Joulusta tulikin minulle se, jota kohti pyrin ja jonka ajattelemisen voimalla jaksan harmaat, pimeät ja pitkät päivät. Ensimmäiset jouluvalot kaivoinkin esiin ennen lokakuun puoliväliä. Joulunodotuksessani halusin myös pitää huolen siitä, että ehdin askarrella ja tehdä käsitöitä vähän, se kun on se homma, jossa oikeasti pystyn rentoutumaan. Samalla halusin tarjota myös blogini lukijoille jotain uutta sekä houkutella uusia mukaan. Halusin toteuttaa blogissani joulukalenterin, jonka ideana on tarjota joka päivä jokin uusi idea tai ohje ja näin rohkaista ihan kaikkia a) odottamaan joulua, b) tekemään käsillään jotain ja c) tekemään oman lapsen, ystävän, sukulaisen, äidin tai mummin kanssa jotain yhteistä mukavaa tekemistä. Ideat ja ohjeet ovat siis yksinkertaisia ja sopivat pahimmankin poropeukalon tehtäviksi. Mutta nyt aukaistaanpa ensimmäinen luukku.

Haaveilin pitkin syksyä meille kotiin joulukalenteria. Jotain hienoa. Jotain itse tehtyä. Kun aika rupesi loppumaan kesken, tajusin, että yksinkertaisista ja ilmaisista asioista voi saada näyttävää aikaan. Materiaalina siis vessapaperirullat!

Joulukalenteri

Tarvitset
vessapaperirullia
narua
neulan narun pujotukseen
tussin
pikkutilpehöörejä

Käännä vessapaperirullien päät siten, että rullasta tulee pieni rasia. Pujota ripustusnarut vessapaperirullaan neulan avulla. Kirjoita päälle päivän numero ja täytä luukku jollain mukavalla ja ilahduttavalla!


Materiaalit: 0 €
Oletan, että joka kodissa kuluu vessapaperia ja jokaiselta löytyy neula, jotain lankaa ja jokin kynä. Jos ylläritilpehööreissä haluaa päästä oikein halvalla, voi sinne kirjoittaa vaikka söpöjä pikkuviestejä!

Lauletaan tänään oikein raikuvasti hoosiannaa!

Anni
6

Timantti!

Diamonds are a girl's best friend. Diamonds are forever. Timantit on vaan niin ihania! Muut tekee ihania asioita betonista. Minä päätin kokeilla kipsiä. Idea ja kaava tällaiseen timangiin löytyy täältä. Työpisteeni sijaitsee kotona ruokapöydän ääressä, joten ajattelin, että timantti voisi rohkaista paperipainona pitämään kirjat ja paperit samassa kasassa. Noo, kasani on aika iso. Kuvaan ei mahtunut edes kaikki kirjastosta kotiin raahatut kirjat (sen siitä saa, kun tekee gradua ja kaksia eri opintoja). Mutta jahka pino pienenee, ehkä timantti pääsee oikeasti paperipainon hommiin.


Mutkia matkassa oli, juu. Kipsi oli aika vetistä kartonkimuottiini nähden. Mietin myös, että miten ihmeessä kosteahko kartonkimuottinen timanttiasia saadaan kuivattua ja pysymään koossa. Laitoin sen siis timantin kärki alaspäin muovikippoon ja tämä kostautui lommoina timantissa (totta kai kupin reunat painoivat jälkensä timanttiin). Lopulta myös kartonki iski kiinni kipsiin. Molemmat haasteet selätin puukon ystävällisellä avulla ja lopputulokseen olen tyytyväinen.

Timantin alle laitoin viime viikon timanttilöydön: kirjaston poistohyllystä ostin 20 sentillä (!) Gallén-Kallelan paksun teoksen, jossa on hyvin kattavasti kuvattuna taiteilijaherran tuotantoa - ah!

Timanttista viikkoa!

Anni
3

Syyshattu

Mieleni teki syyshattua. Tein siis sellaisen. Niin pehmoinen ja ihana. Tulee jotenkin elegantti olo tuosta pipon mallista.


Ohje täältä
Lanka Drops Alpaca, 100g

Syksy on täällä oikeasti nyt. Illat huutavat kynttilöitä ja laitoinpa ensimmäiset jouluvalotkin piristämään mieltä. Olisihan se vaan aika tylsää, jos olisi aina kesä. Nyt nautitaan syksyn tuulista, idyllisestä kääriytymisestä tilkkupeittoihin ja villasukkien vetämisestä jalkoihin.

"I'm glad that I live in a world where there are octobers."
Anne of Green Gables

Hopeareunuksia pilviin toivottelee

Anni
1

Lankakranssi

Vähän jälkijättöisesti on vähän hehkutettava, että oli vaan ihana viikonloppu, niin rentouttava ja monenlaista kädenaskaretta tuli tehtyä! Yksi askareista oli tämä kranssi. Kranssi päällystyi paksulla langalla ja koristeet muodostuivat äidin kukkapenkistä löydetyistä siemenkodista (kipsillä tehostettuna) ja kierrätetyistä helmistä. Ripustusnauhakin oli jostain vanhasta lahjapaketista eli paljon sitä voi tehdä ihan kaapista löytyvistä tykötarpeista.


Kaikkia viikonlopun käsityöjuttuja en taidakaan vielä esitellä, sillä suunnittelin hieman omaa joulukalenteriani! Päätinpä siis, että tänä jouluna minä pidän omaa joulukalenteria täällä Sormustin-blogissani. Käytännössä tämä tarkoittaa joka päivä uutta postausta, joka sisältää jonkin itse tehtävän, joululahja-/joulukoriste/joulutekemisidean, ohjeen tai ohjelinkin kera. Siis joka ikinen päivä aina siitä ensimmäisestä päivästä jouluaattoon saakka! Haluan tällaisella tempauksella rohkaista ihan kaikkia kokeilemaan jotain uutta, tekemään yhdessä, ja nauttimaan kauniista asioista ihanan juhlan äärellä.

Mutta siitä enemmän sitten lähempänä!

Nyt toivotan voimia viikon loppupuolelle!

Anni
6

Lankasäilytin ja haaste

Se tunne, kun miljoona (vertauskuvainnollisesti siis) lankakerää on siellä sun täällä ja sotkussa ja sekaisin. Ja ne ompelukoneen puolat on sikinsokin myös. Turhautumisesta seuraa ratkaisu: laudanpätkä ja läjä nauloja sai hieman spray-maalia pintaansa, vasara viuhui tovin ja avot, lankasäilytin valmis. Näin se homma toimii!


Pikkuvarpailla-blogin Eveliina heitti minua haasteella. Koska on vapaapäivä, ehdin jopa vastata siihen, jee :) Minusta nämä haasteet on kivoja, koska niistä voi kurkkia vähän bloggareiden elämään ja etenkin koska niiden kautta löytää uusia blogeja!

Säännöt menivät näin:
1. Jokaisen haastetun tulee kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Jokaisen haastetun pitää vastata 11 kysymykseen, jotka haastajasi on valinnut.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haastajan tulee valita 11 blogia jossa on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa, kuka sinut on haastanut, ja kenet sinä haastat.
6. Ei takaisin haastamista.
 
Huh, aikamoinen haaste! Ei auta kuin lähteä liikkeelle. "Paljastukseni" tällä kertaa liittyvätkin hyvin pitkälti kahviin (ja vähän mökkiinkin).
1. Juon aina aamukahvini Nykin Metropolitanista ostetusta La Boheme -mukista.
2. Saan sisäiset raivarit, jos näen, että joku käyttää mukiani. Se on minusta hassua, mutta niin se vain menee.
3. Olen ostamassa keep cup -mukia nettikaupasta, koska kahvin tarpeeni on lisääntynyt ja tarvitsen sitä myös matkoille.
4. Olen luonteeltani multitaskeri. Tällä hetkellä suoritan kaksia eri opintoja, teen gradua, vähän töitä ja äitinäkin hyörin.
5. Multitaskaukseni olisi ihan mahdotonta ilman joustavaa aviomiestä. Ja kahvia. 
6. Opintojeni tavoitteena on valmistua luokan-, käsityön- ja matematiikan opettajaksi. Loppusuoralla ollaan!
7. Haaveilen kovasti elämästä maaseudulla. Tai ainakin hyvin kaukana kehäkolmosen takana. Haaveilen myös kahvimyllystä. Ja design-valaisimesta.
8. Rakennamme mökkiä Järvi-Suomeen.
9. Mökin rakentamisessa ei ole mitään järkeä, kun on pieni lapsi, yksi opiskelee ja toinen on yrittäjä.
10. Joskus täytyy vaan tehdä, mitä täytyy tehdä. Eli rakentaa mökki. Siinä on iso henkireikä.
11. Joku muu mikä? En enää keksi mitään, joten jos jokin kiinnostaa vielä, niin kysy!

Ja sitten vastaukseni Eveliinan kysymyksiin:
1. Lempivärit sisustuksessa on valkoinen, harmaa ja musta.
2. Vaatetuksessa suosin mustaa.
3. Kaunein paikka on ehdottomasti mökkirantamme. Sinne halajan.
4. Olen aina halunnut käydä Etelä-Amerikassa.
5. Lapsena halusin opettajaksi. Erinäisten mutkien kautta näyttäisi siltä, että silloinen haave toteutuu.
6. Ideasamponi on ihan oma pääkultani. Sieltä ideoita tulee vaikka muille jakaa.
7. Lempimateriaalini vaihtuu mielialan ja vuodenajan mukaan.
8. Ehdoton suosikkileivontaohje on erään mustikkapiirakan ohje.
9. Käytän kuvien muokkaamiseen photoscapea.
10. Arjesta juhlan tekee asenne.
11. Vanha vai uusi? No vanha.
 
Ja vielä ne yksitoista kysymystä niille, joille haasteen heitän (innoittajanani toimii omat "paljastukseni"):
1. Mikä pelastaa aamun?
2. Mistä saat raivarit?
3. Mikä tekee iloiseksi?
4. Mitä ostat seuraavaksi?
5. Kuvaile elämäntapaasi yhdellä sanalla.
6. Mikä on päämääräsi, minne olet menossa?
7. Mistä haaveilet?
8. Miten vietät vapaa-aikasi?
9. Missä ei ole järkeä?
10. Mitä täytyy tehdä vain siksi, että täytyy tehdä?
11. Joku muu, mikä?

Ja nyt kun on päästy näin pitkälle, heitän haasteella muutamia uudehkoja tuttavuuksia, jotka bongasin omasta kommenttilootastani. Olkaa hyvät
Heikun Keikun

Mainiota lauantaita!

Anni
3

Liivimekko

Elämä on juuri nyt niin uskomattoman hektistä, että ihan ottaa päähän, kun ideat muhivat päässä keskeneräisinä eivätkä ehdi toteutukseen. Onneksi opintojen puitteissa pääsen aina välillä tekemäänkin jotain. Yksi koulutehtävistä oli liivimekko. Minä päätin tehdä koulutehtävästä Eelle ikioman mekon. Kaava on oma ja ilokseni vallan istuva ja toimiva.


En malta olla näyttämättä pikkukurkkausta työhön, jonka saan hyppysiini vasta joskus kuukauden päästä: olen kudonnan kurssilla ja siellä olen tehnyt elämäni ensimmäisen maton! On kyllä niin sankarifiilis, kun on ihan itse (parin kaverin kanssa) luonut loimen, vetänyt sen puihin, niisinyt, pistellyt pirtaan ja sitonut polkusiin. Nyt vain odotellaan, että ryhmäläiset saavat omat mattonsa valmiiksi ja saan tuon valkoisen ihanuuden kangaspuista oman kodin lattialle.


Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Anni
8

Saumuri-sovinto ja peitetikkituttavuus

Joskus tuotoksen merkitys on suurempi kuin tuotos itse. Sain aikaan aika peruspaidan, mutta sen tekoprosessiin liittyi yksi sovinto ja yksi uusi tuttavuus.

Koulussa piti tehdä saumuriharjoitus. Huomasin tilaisuuteni koittaneen ja vihdoin pääsin tuhoamaan laatikossa muhineen trikoon. Paidan mallina Summer Basic Ottobre 2/2013, koko S - ei nyt ehkä imartelevin paidan malli muodokkaalle mutta hoikalle naiselle mutta mukava päällä! Harjoituksessa tein jälleen sovintoa saumurin kanssa - sain lukuisien negatiivisten saumurikokemusten joukkoon myös positiivisia kokemuksia. Huomasin siis, että saumurimerkillä/saumurilla on väliä. Minä siis ilmeisesti puhun saumureiden kohdalla Berninaa (koulun kone) enkä Singeriä (oma kone). Pääsin myös kokeilemaan ihka ensimmäistä kertaa peitetikkikonetta ja hurahdin - sellainen on pakko saada! Siis miten voi saada itse johonkin vaatteeseen niin hyvän ja viimeistellyn jäljen - mies luuli, että olin käynyt Hulluilla päivillä :)


Katsotaan, mihin tämä saumurisovinto vielä vie. Se on ainakin selvää, että saumuri on saanut arvonylennyksen huolittelijasta saumaajaksi.

Anni
2

Pussillinen iloa

Huomasin tässä taannoin, että ihmiset (minä mukaan lukien) kiinnittävät aivan liian vähän huomiota muiden ihmisten ilostuttamiseen. Havaintoani on tässä lapsen saamisen myötä korostanut se, että kun eräs ystäväni pyyteettömästi on antanut ja järjestänyt minulle lastenhoitotarvikkeita ja lastenvaatteita, olen ollut ällikällä lyöty. Huomasin myös, että kun sain osakseni hyväsydämistä apua, olen halunnut antaa sitä myös eteenpäin. Toivon, että minulta kädenojennuksen saaneet antavat sen ojennuksen edelleen eteenpäin. Näin ilon ja kiitollisuuden määrä voisi lisääntyä eksponentiaalisesti!

Tarvitsin kuitenkin ilostuttamismuistutusta. Minulla on aivan ihana mies, jolle aivan liian usein väsymyksissäni kiukuttelen ja valitan ihan epäolennaisista asioista. Halusin katkaista kierteen ja lähteä ilosta ja kiitollisuudesta käsin. Ompelin pienen pussin, johon kirjoitin you are my favourite thing, vähän niin kuin raindrops and roses -kappaletta mukaillen. Tätä pussia sitten täytän aina aika ajoin pienillä mieheni mieltä ylentävillä asioilla.


Tänään päätin turhautumisen ja telkkarin ääreen taantumisen sijaan tarttua haravan varteen (mikä taitaa olla vapaaehtoistoimintana kerrostaloyhtiöissä suht harvinaista). Tulin niin hyvälle mielelle haravoinnista, että ajattelin antaa muutaman hyvän syyn, miksi teidänkin kannattaisi tehdä niin:

1. Itse tulee hyvälle mielelle, kun saa raitista ilmaa ja hyötyliikuntaa. Myös oman työn jäljen näkeminen ilostuttaa.
2. Lapsi tulee hyvälle mielelle, kun pääsee leikkipuistoon samalla leikkimään. Vanhempi lapsi olisi nauttinut myös lehtikasoista.
3. Huoltomies tulee hyvälle mielelle, kun huomaa, että osa hänen päivän töistään on jo tehty (meillä on niin huiput huoltomiehet, että tämän kohdan toteutan hyvin mielelläni).
4. Rappumme väki tulee hyvälle mielelle, kun huoltomiehen lehtipuhallin ulisee vähän vähemmän aikaa meidän rappumme kohdalla (sen tietysti haravoin ensimmäiseksi).


Mitäpä muutakaan nyt voisi toivottaa kuin 
hyvää mieltä viikon keskelle!

Anni 

ps. Käykää ihmeessä lukemassa hyvin mieltä ylentävä juttu käsitöiden hyödyllisyydestä -> http://yle.fi/uutiset/kasityon_pitaisi_olla_ihmisoikeus/6852988

2

Nauruntäyteinen pallerokoru

Jos ei ole aikaisemmin paljoa askarrellut tai tuunaillut ja haluaa sen aloittaa, mielestäni spray-maalit ovat ehdoton hankinta. Spray-maalit ovat myös oma henkilökohtainen suosikkini askarteluiden maailmassa, niitä voi käyttää vaikka mihin! Näin pinterestiä ja blogeja seuranneena tuumaisin, että myös monet tämän hetken popimmat askartelut voi tehä spray-maalien avulla.

Tänään kiepaisin maalarinteippiä puuvalmiiden puuhelmien ympärille ja spray-maali viuhui parvekkeella. Helmien maalaamisessa ehdoton apu oli jäätelörasia, jossa  helmet saivat pyöriskellä rauhassa. Tuloksena hauskan humoristinen ja epäsymmetrinen pallerokoru, joka kaulassa passaa naureskella vaikka omille töppäilyille, vaikkapa sille, että tänään koulussa hävitin kenkäni. Toinen kenkä löytyi laukkuni vierestä, toinen majaili ompelukoneen luona. Ai miten niin olen vähän väsynyt :)



Naurua keskiviikkoon!

Anni


2

Heijastinpäivä

Tänään 1.10. on ensimmäinen heijastinpäivä. Tajusin, että minulla ei ole heijastinta. Heijastinkangasta onneksi löytyi. Sitten ei vaadittukaan kuin viisi minuuttia. Nyt loistan. Loistatko sinä?


Loistavaa heijastinpäivää!

Anni
4

Talvilakit + kaava

Tein keväällä Eelle Costo-tyyppisen lakin, nyt oli syksyisemmän hatun vuoro, samalla kaavalla kuitenkin. Koska ajattelin tytön kasvaneen sitten viime hatun, kasvatin vähän saumanvaroja, ja koska vuori oli fleeceä, niin kasvatin saumanvaroja entisestään. Eipä käynyt tällä tulevalla luokan-/matematiikan-/käsityönopettajalla pienessä mielessäkään, että jos laitan joka reunaan sentin lisää, tarkoittaa se viisisektorisessa hatussa 10 ylimääräistä senttimetriä! Tulinpa siis tehneeksi lapseni sijaan itselleni syksyhatun. Sain hatun lisäksi myös hyvät naurut ja kerrottuani tarinaa eteenpäin sai hyvät naurut muutama muukin.Vahingosta viisastuneena tein sitten hieman pienemmän kappaleen Eelle. Een hattuun lisäsin myös korvaläpät korvien suojaksi. Nyt voimme sitten kuljeskella maita ja mantuja kahtena marjana.


Koska tämä hattu on saanut kovasti huomiota ja kaavakyselyitä, päätin "julkaista" kaavan myös teidänkin iloksi. Mietin kauan, kehtaanko tehdä niin, koska innoittajana on myytävä tuote. En kuitenkaan ole koskaan pitänyt aitoa Costoa käsissäni, enkä tainnut nähdäkään kuin tietokoneen ruudulta. Käsityötieteilijäystäväni(kin) olivat sitä mieltä, että koska Costo on vain innoittaja hatun mallille, ei kyse ole plagiaatista ja on ihan eettisesti hyväksyttävää julkaista kaava muidenkin iloksi - onhan hattu vain viidestä sektorista koottu lipallinen hattu, johon on isketty tupsu päälle. Eli tässäpä kaava, olkaa hyvät! Toivottavasti siitä on iloa! Kaava löytyy pdf:nä tuolta:


Arvostaisin kovasti, että linkkaisit blogiini, mikäli käytät kaavaa :)

Iloisia syyspäiviä!

Anni
4

Maksimoi säilytystila eli henkarinauha

Kävimme viikonloppuna Habitaressa. Vaikka monessa kohtaa tuntui siltä, että tämä nähtiin jo viime vuonna, löytyi myös kaikenlaisia kivoja - ideoita! Yksi hauskoista ideoista, henkarinauha, pääsi heti toteutukseen (kummasti viime aikoina nämä pikatyöt ovat vallanneet alaa käsityöskenaariossani).

Innoitukseni. Suunnittelija valitettavasti hukkui tiedoistani.

Tavoitteena omassa henkarinauhassani oli henkarikaappien tilan maksimoiminen; usein henkarit ovat ahtaasti tangolla ja kaapin alatila ammottaa tyhjyyttään. Nyt kun nauhan ripustaa tankoon, saa samaan kohtaan useamman henkarin eri tasoille. Käytännössä tämä nauha on jämäkaistaleesta tehty nauha, johon ompelin pieniä lenkkejä ja jonka yläreunassa on iso napinläpi, josta nauhan saa pujotettua kiinni tankoon. Toimii ja suosittelen!


Hymyä uuteen viikkoon!

Anni
1

Lusikallinen naurua

Elämä on muuttunut kahdessa viikossa rötväämisestä reippailuksi (valitettavasti vain henkisessä mielessä). Kalenterissa on tyhjiä kohtia vähemmän kuin täysiä. Silti vastustan ajatusta siitä, että minulla olisi kiire, koska kiire on minun mielestäni itse aiheutettua ja jokseenkin myös asennekysymys. Silti myönnän, että oma arvojärjestys horjuu, kun tekisi mieli satsata kouluun mutta samalla haluaisin antaa kaiken huomioni ja aikani tyttärelleni. Väsyneenä myös muiden ihmisten viat ja puutteet (puhumattakaan niistä omista) alkavat ärsyttää helposti ja ilo unohtuu. Peiliin katsomisen jälkeen tajusin, että nyt on aika vahvistaa hyviä ja iloisia asioita. Oikeastaan on ihanaa, kun saa tehdä asioita, joista nauttii, tytär saa laatuaikaa isänsä kanssa, minäkin nautin kotona olemisesta toisella tapaa, kun on muutakin elämänsisältöä kuin kotityöt ja ihmisten erilaisuus tekee arjesta jännittävää. Asennekysymys, sanon minä. Nämä aatokset kietoutuivat myös askarteluihini. Tein vanhojen lusikoiden päistä kaulakoruja, joihin punsseloin erilaisia tekstejä. Lempparini on make her laugh. Mikään ei ilostuta niin kuin lapsen nauru!


Muihin punsseloin armas, ihana ja wonderful (nämä ovat myös myynnissä).


Iloisia ja myönteisiä ajatuksia tuleviin päiviin!

Anni
2

Neulatyyny ranteeseen

Ompelutarvikevalikoimistani on puuttunut ranteeseen kiinnitettävä neulatyyny. Halusin neulatyynystäni hieman kalvosin-henkisen ja korunomaisen.


Malli: Oma
Materiaalit: villakangas ja askarteluhuopa tilkkulaatikosta, neppari Prismasta, täytteenä vanua ja - oikeaoppisesti - hiuksia (ehkä vähän ällöä mutta toimii todella hyvin)

Nyt vain ompelemaan!

Ompeluhenkistä viikon jatkoa teillekin!

Anni
7

Viiden minuutin Céline

Emmi-ystäväni pitää suloista Spark With Me -blogia, jossa on kaikkea herkullista aina ruoasta muotiin. Emmi onkin se ihminen, jonka puoleen käännyn, jos haluan tietää jotain tämänhetkisistä (muoti)villityksistä. Päätimme yhdistää blogivoimamme yhteen ja haastaa toisiamme vähän: Emmi vinkkaa kuuminta hottia, minä teen. Pointtina siis löytää tapa, miten voi tehdä itse, nopeasti, halvalla ja ilman suurempia taitovaatimuksia jotain muodikasta ja tyylikästä.

Tämän syksyn Célinen käsilaukut ovat herkullisia! Ne maastoutuvat takkiin ja ovat tetran muotoisia. Tässä ohje yksinkertaiseen Céline-laukkuun. Tarvitset vain isoisän vanhan takin, sakset, pari nepparia, pikkaisen lankaa ja viisi minuuttia. 5 min Céline clutch from grandpa's coat, olkaa hyvä!




Rentouttavaa sadepäivää!

Anni

6

Rusettipinnit

Aika ajoin iskee inventaariofiilis. Tekee mieli käydä kaikki käsityötarvikkeet läpi, viedä loppuun muinaisia ideoita, tehdä materiaalit tuotteiksi.


Tämän päivän inventaarion seurauksena tein nahkarusettipinnejä. Pinnipohjat ovat Nappikauppa Punahilkasta, nahkapalat omista yllärivarastoista.


Kaikki nämä päätyvät tuonne Sinullekin?-välilehdelle, josta ne voi sitten pieneen sievään hintaan ostaa ikiomaksi. Löysinpä inventaarion seurauksena muutakin meillä käyttöä vaille jäänyttä tuonne samaiselle sivulle, lähinnä valmiita käsityöjuttuja, joitain käsityötarvikkeitakin. Sitä päivittelen pikkuhiljaa, kannattaa siis kurkkailla, josko sieltä löytyisi itselle jotain.

Iloista viikonlopun odotusta!

Anni

1
Sisällön tarjoaa Blogger.