OHJEET

OHJEET
OHJEET

OMPELEMINEN

OMPELEMINEN
OMPELEMINEN

NEULOMINEN

NEULOMINEN
NEULOMINEN

Ommeltu amppeli + ohje

Kotiutin kukkakaupasta itselleni helmivillakon. Kuulemma on vaikea hengissä pidettävä, ja minähän tunnetusti tapan hanakasti kasveja, mutta päätin ottaa riskin, onhan se niin kaunis kuitenkin. Nautinpa ainakin jokaisesta päivästä, kun se on hengissä! Tämä kranttu kasvi kaipasi amppelia, mutta mielestäni makrameeamppeli ei nyt sopinut tähän. Tarvittiin jotain vähän graafisempaa ja muotokieleltään simppelimpää. Päätin siis ommella sellaisen. Tässä ohje teillekin!


Tarvitset

Tekonahkaa tai vanhaa nahkatakkia
Sirkkarenkaita
Narua ripustamiseen

sekä ompelukoneen (ja nepparipihdit)





Leikkaa neljä pitkää kaitaletta tekonahkasta. Mitat kannattaa katsoa ruukun mukaan. Tässä mitat ovat n. 2 cm x 48 cm Materiaalina voit käyttää yhtä lailla vaikka vanhaa nahkatakkia tai jotain muuta materiaalia. Itse tykkään kuitenkin vähän nahkeasta materiaalista, koska tällöin ripustettava ruukku pysyy tukevammin kiinni. Ompele aina kaksi kaitaletta nurjat puolet vastakkain yhteen, niin saat amppelin osista tukevammat. Asettele ommellut kaksi kaitaletta keskikohdistaan ristikkäin ja ompele ne kiinni toisiinsa. Kiinnitä jokaiseen kaitaleen päähän sirkkarengas. Varmista, että kaikki sirkkarenkaat tulevat oikein päin amppeliin nähden. Pujota sirkkarenkaista ripustusnaru, ripusta ja asettele kukka.


Ihanan aurinkoista viikonloppua!

Anni


2

Kierot-sukat ehdasta suomenlampaanvillasta

Suomalainen villa puhutti jälleen viime syksynä, kun taas kerran nostettiin esille se, että Suomessa villaa hävitetään. Yksi syy siihen on se, ettei siitä makseta kunnolla, pahimmillaan alle euron kilolta. Jos aikuisesta lampaasta saa yhdessä kerinnässä kolmisen kiloa lankaa, niin ei kyllä tulot päätä huimaa, etenkin kun villankäsittelykään ei ole ihan ilmaista. Mutta toisaalta. Pirtin kehräämö laajenee ja kasvaa. Yhä useammin törmään käsityöihmisten käyttävän suomalaisvalmisteisia hittilankoja kuten Tukuwoolia tai Kässäkerho Pompomin Suomaa. Suomalaisuutta osataan arvostaa materiaaleissa ja valmistuksessa enenevissä määrin. Kyllä suomalaisella villalla paikkansa on ja toivon sen paikan kasvavan. 


Sain ystävältäni ison vyyhdin suomenlampaanvillalankaa. Lanka oli peräisin pientilalta ja harrastajan itsensä kehruuttamaa 100% villaa. Langassa oli alkuperäiset lanoliinitkin tuntumasta päätellen tallella ja siksi tuoksukin sen mukainen - tässä syy, miksi ystäväni ei sitä itse saanut neulotuksi. Minua tuo "lampaan haju" ei kuitenkaan haitannut, koska miellän sen ennemminkin tuoksuksi. Aloin neuloa sukkia miehelle, joka osaa arvostaa sukkalangan suomalaista alkuperää ja luonnollisuutta sekä käsityöpanostani niihin. Pikkujippoa sukkiin sain Rosanna of Mayn Kierot-kuviolla. Joustimen raidat vaihtavat siis kerran paikkaa varressa. Jalkapöytään jatkuva joustinneule pitää huolen, että sukat ovat napakat jalassa.


Hyvin vähän käsiteltyä villaa oli vinkeä neuloa. Toisaalta lanka tuntui karhealta, heinänpätkiäkin tuli välillä vastaan. Mutta kädet saivat ihanan lanoliinihoidon neuloessa. Langan "lanoliinitahma" aluksi vaati totuttelua, mutta totuin siihen nopeasti. Langankarheus sai aikaan kuitenkin sen, että huomasin neulekäsialani löystyvän hieman. 

Nautitaan vielä viimeisistä villasukkasäistä! Pian on kesä!

Anni
2

Väriä vaihtavat lapaset + kirjoneulekaavio

Löysät lapaset on kuin... löysä kädenpuristus. Vähän niin kuin kulahtaneet farkut. Ei tunnu hyvältä. Minulta puuttui kevätkeleille sopivat lapaset, jotka ovat tiukat ja joissa on "somepeukku" eli reikä peukussa puhelimen käytön mahdollistamiseksi lapaset kädessä, siispä kävin tuumasta toimeen.

Vaaleanpunainen sopii kauniisti harmaan kanssa.


Halusin käyttää avokadolla värjäämääni lankaa lapasiin (värin saaminen oli hyvin monivaiheinen ja monipäiväinen projekti, mutta yrityksen ja erehdyksen kautta sain vaaleanpunaista), mutta tiedostin, että vaalea väri ei lapasissa olisi kovin kauaa vaalea. Sain päähäni idean lapasista, joiden väritys muuttuu hiljalleen avokadon vaaleanpunaisesta harmaaseen lankaan. Harmaa olisi siinä osassa lapasia, joka likaantuu herkästi. Vaaleanpunainen huusi myös nirkkoreunaa, joten neuloin sellaisenkin. Koska en löytänyt mieleistä värikaaviota värin vaihtumiseen, raapustelin sellaisen itse. Mallikerta on kymmenen silmukan. Koska halusin kinttanat lapaset, tein ne 30 silmukalla, 3,5 cubics-puikoilla. Kaavio tässä myös teidän iloksenne!

Kirjoneulekuvio väriä vaihtaviin lapasiin.

Pidän näistä lapasista valtavasti. Ne ovat juuri niin tiukat pieniin käsiini kuin toivoin. Värit ovat just niin kuin pitää. Ne valmistuivat joutuisasti. Ja toki päivätolkulla taisteltu avokadosta saatu vaaleanpunainen muistuttaa siitä, että joskus kannattaa sinnikkäästi yrittää.

Vielä on hieman lunta. Lapaskelit jatkuvat minulla kuitenkin usein toukokuulle saakka.

Ihanan aurinkoista kevättalven viikonloppua!

Anni
8

Lempikaavat just nyt

Yhteistyössä Upea Clothing

On aikoja, jolloin paininjalan alla on ihan vain perusvaatetta tarpeeseen. Siinä kohtaa mieleni iloitsee kauniista kankaista. Vaikka tykkään yksityiskohdista, niihin menee aikaa. Joskus pitää vaan hurruutella menemään simppeliä ja kuosit saavat toimia vaatteen elävöittäjänä. Muutamista kaavoista on tullut suosikkejani ja ajattelin esitellä ne tässä. Näiden ompelusten kankaat on saatu Upea Clothingilta bloginäkyvyyttä vastaan.

Tämä paita matkasi kummipojalle lahjaksi. Erityisesti maailmalla paljon reissanneet vanhempansa pitivät paidan karttakuosista.

Ehdottoman suosikki perus-trikoopaitakaava on Paapiin kaavakirjan Myyry. Sitä saa helposti myös muokattua ja kuositeltua erilaiseksi. Mitoitus sopii meidän lapsille tosi kivasti! Tällä kaavalla olen tehtaillut niin lahjaksi, naapurin lapsille kuin omillekin. Kartta-kuosi on aivan passeli niin tytöille kuin pojillekin. Erityisesti Ee iloitsee, kun paidasta löytyy Suomi ja paikkoja, joissa me tai ystävät ovat reissanneet. Halusin tehdä Een paidasta sellaisen, että pikkuveljetkin saavat sen vuorollaan käyttöönsä. (Vaan yritäppä kuvata vauva, taapero ja lapsukainen samalla kertaa! Siinä ihan oma pähkinänsä purtavaksi, huh!)

Samislinjalla, koko sisarusparvi.

Samaisesta Paapiin kaavakirjasta olen tykännyt tehdä Nuppu-kietaisubodya, mutta tämä malli ei oikein istu meidän pikku-Iille. Karttakankaasta valmistui Ottobren 6/13 kaavalla Warmly Wrapped -kietaisubody, mutta sekään ei ollut ihan ideaali leveälle Iille. Kietaisubodykaavaetsinnät siis jatkukoon.

Etelä-Amerikka korvassa, Suomi otsassa. Tämä hattu suojasi mainiosti tuulisella
pilkkiretkelläkin!

Tämän talven ehdoton kaavasuosikki on ollut AinoaPatternsin Lippahattu. Reilun viisi euroa maksava kaava on ollut jokaisen senttinsä arvoinen ja enemmänkin. Näitä lippahattuja olen tehnyt jo neljä - kaksi Iille, koska ensimmäinen meni melkein heti pieneksi. Hattuun saa upotettua pienempiäkin kangaspaloja, mutta mikä vielä parempaa - hattu on malliltaan aivan täydellinen! Resorikaitaleet pitävät hatun paikallaan niin edestä kuin takaa. Korvaläpät suojaavat korvia, lippa taas silmiä niin sateelta kuin paisteeltakin. Herkästi kaikkeen ylimääräiseen pukemiseen suhtautuva Eekin tykkää tästä hattumallista, sen kanssa kun pärjää ilman kypärämyssyä myös.


Jos hankin kangasta tietämättä, mitä siitä teen (näin käy onneksi aika harvoin), tulee sitä ostettua usein liikaa. Turhauttaa, kun jää kokoleveä kangaspala, jonka korkeus ei riitä paitaan tai housuihin. Ee on kuitenkin ihastunut nyt hulmuavahelmaisiin hameisiin, jotka saa helposti päälle ja pois, ei purista eikä kiristä. Tällaiset kriteerit täyttävä hame syntyy juuri siitä hassun korkuisesta, täysleveästä kangaskaitaleesta. Huolittelen helman päärmäysjalalla (kuten täällä), ompelen sivusauman ja lopuksi kuminauhavyötäröllä hame kasaan. Tässä Puutarha-kuosisessa hameessa tein kuminauhakujan hieman yläreunaa alemmas, jolloin yläreunaksi jäi ihanat röyhelöt myös.

Nyt on syntynyt sen verran perusvaatetta, että ehdottomat tarpeet on täytetty, ainakin melkein. Nyt tekeekin mieli pohtia, mitäs jujua vaatteisiin keksisikään! Vai meneeköhän vaateompelut nyt tauolle? Katsotaan!

Mitkäs on teidän lempikaavoja?

Anni
4

Pyyhemerkit nahkapaperista

Vuosia pinterest oli ideoiden aarreaittani. Sieltä löytyi jatkuvasti ja koko ajan ideoita toteutettavaksi ja vain murto-osa niistä pääsi työnalle. Pinterest idea-aittana on kuitenkin saanut kovan kilpailijan instagramista. Sieltä löytyy niin inspiroivia ja kivoja juttuja koko ajan, että välillä tajunta meinaa räjähtää kivoista ideoista, jotka haluaisi toteuttaa kaikki. Onneksi löytyy välillä pienempiäkin juttuja, jotka ehtii toteuttaa ennen kuin ne unohtuvat uusien ideoiden alle. 


Löysin aivan helmi-idean muutamia viikkoja sitten Satsumaline-tililtä. Irrotettavat pyyhenipsut. Tuttinauhoista tutuilla klipseillä pyyhe kiinni, nepparilla lenkki kiinni ja tadaa. Erityisesti keittiössä meillä pyyhkeet on survottu kaapin vetimeen. Tällaisella neppari-idealla pyyhkeen saa helpommin ja siistimmin kiinni vetimeen. Lisäksi pyyhenipsun saa merkittyä käyttötarkoituksen tai käyttäjän mukaan. Käytin pyyhemerkkimateriaalina nahkapaperia, johon leimasinmuste tarttuu helposti. Ensin tein keittiöön omat merkit käsi- sekä keittiöpyyhkeelle. Heti perään tein jokaiselle perheenjäsenellemme oman pyyhemerkin. Lasten käsipyyhkeet roikkuvat vetimessä nekin, nyt ne saa siistimmin. Meidän aikuisten pyyhkeiden ongelma on niiden sekoittuminen, joten nyt kumpikin meistä tietää varppina, kumpi pyyhe on kumman. Näppärä, nopea ja eritoten käytännöllinen idea oli tämä.


Pyyhemerkin taakse kurkkaaminen kertookin, miten nämä valmistuu. Nahkapaperikaitaleen leveys on klipsin leveydestä otettu, pituutta kaitaleella on n. 15 cm. Kaitaleen päihin kiinnitin nepparit. Klipsin kiinnitin paikoilleen ompeleella. Vetoketjupaininjalalla saa muuten ompeleen todella lähelle klipsiä. Sitten ripustin/pyyhemerkki onkin jo valmis.


Iloisia ajatuksia pilviseen sunnuntaipäivään!

Anni
6

Lastenhuoneen askartelukirja - kun askarteluhermoa alkaa kutkuttaa

Kirja saatu arvostelukappaleena readme.fi

Paula Huvinen: Lastenhuoneen askartelukirja. 2018. Readme.fi

Raskaus ja lapsen syntymä tuntuu usein saavan aikaan askarteluhermon kutkutusta. Tekee mieli alkaa muistella, mites sitä virkattiinkaan, jos pienen pehmolelun virkkaisi, entä taipuisiko ompelukoneella vaunuverhojen teko. Tekisi mieli virkata säilytysastioita vauvanhoitotarvikkeille ja hei joku tiipii olisi ihana. Juuri näihin hetkiin Lastenhuoneen askartelukirja on oiva!


 Hiljan ilmestynyt Lastenhuoneen askartelukirja on askartelukirja nimenomaan aikuiselle. Kirjassa on lastenhuoneeseen sopivia sisustuksellisia käsityöohjeita, jotka on helposti sovellettavissa muuallekin kotiin. Jokainen ohje on pisteytetty haastavuuden sekä ajan mukaan. Tehdään yhdessä! -leima on merkattu sellaisiin askarteluihin, jotka sopivat lapsen kanssa yhdessä tehtäviksi.


Värikästä ja selkeää kirjaa on mukava selailla. Suomalaisia kuoseja kurkistaa kuvista. Useimpia materiaaleja löytyy omasta takaa, vaikka ei kovasti askartelisikaan ennestään. Kuvalliset ohjeet pitävät mukana. Kirjan takaa löytyy myös pieni virkkaus- ja neulomisopas.


Suosittelisin kirjaa jokaiselle, joka haluaisi alkaa tarttua taas askartelu- ja käsityövälineisiin. Esimerkiksi babyshower-lahjaksi laittaisin tämän oitis!


Mukavia askartelutuokioita toivotellen,
Anni
2

Kettu pilleistä + ohje

Kun himmelikausi oli kuumimmillaan, ostin pillihimmeleitä himmelitarkoitukseen. En ehtinyt tehdä kuin yhden pikkuhimmelin, kun aloin pohtia, voisiko jotenkin himmeleitä ja origameja yhdistää. Testailujen jälkeen syntyikin nuottipapereista tehdyistä pilleistä origamilintuja jäljittelevä lintunen, johon ohje löytyy uusimmasta Ihana-lehdestä 2/2019. Huomiseen, sunnuntaihin 10.3. asti, voi muuten osallistua pitämiini arvontoihin, joissa voi voittaa tuon Ihana-lehden itselleen. Arvonnat löytyvät instagramistani sekä facebook-sivultani. Käykää osallistumassa!

Ketut voi laittaa vaikka oveen kranssin paikalle.

Lintusta ennen kuitenkin kyhäsin pienen ketun pilleistä. Vilautin tätä instastooreissa ja sillehän tuli oitis kysyntää. Muokkasin ketusta isomman, vaikkapa oveen sopivan, ja samalla tein teillekin ohjeen siihen. Siispä tässä teillekin ohje pillikettuun.


Tarvitset
Paksuja pirtelöpillejä (esim. Ikea)
Rautalankaa
Helmen

Tee ketun molemmat puolet samalla kertaa valmiiksi.

Tässä pilliketussa on käytetty Ikean paksuja pirtelöpillejä. Ketusta tulee oikein toimiva myös himmelipilleistä, kun kuvassa näkyvät mitat puolittaa. Pirtelöpillejä kului tähän kettuun 7-8 kappaletta. Pujottele kuvan mukaisessa järjestyksessä kettu valmiiksi. Pujota viimeiseksi helmi nenäksi paikalleen. Ketun ilme muuttuu hieman sen mukaan, miten pillit asettuvat toistensa kanssa.

Kokonainen rivi kettuja. Ring-ding-ding-ding-dingi-dingi-ding.


Nämä pilliketut matkustavat lasten huoneiden oviin. Ainakin esikoinen oli jo kovin ihastunut pinkkiin tapaukseen! Tämänhän voisi aivan hyvin askarrella myös lapsen kanssa. Pienemmät toki tarvitsevat apua pillien oikeanmittaiseksi leikkaamisessa, mutta isommalta se sujuu varmasti itsekseenkin.

Nuottipapereista tehty lintu erottuu nätisti hirsiseinästä.


Tässäpä vielä kuva tuosta kertomastani himmelilinnusta vanhempieni mökillä. Aika söpö sekin, eikös!

Mukavia askarteluhetkiä!

Anni








4

Säilytyspusseja pakastepusseista

Yhteistyössä Husqvarna Viking

Joulun alla näkyi eräässä ompeluryhmässä ihan huippuidea ommella säilytyspussi herne-maissi-paprika-pakastepussista ja täyttää se irtokarkkihyllystä löytyvillä keltaisilla, punaisilla ja vihreillä karkkipalleroilla. Minähän sitten tein perässä heti sellaisen itsekin. Nyt tein vielä toisenkin, mutta karpalopussista ja punaisin karkein.

Ensin karpalot nassuun ja sitten ompeluhommiin!

Tällaisen nihkeän nahkean muovin ompelussa oiva apuväline on luistojalka, joka toimii muidenkin tarttuvien materiaalien, kuten nahkan tai vaahtomuovin, kanssa. Tätä jalkaa käyttäessä materiaali ei jumitu paininjalkaan ja tikki on tasaisempi.

Kukapa arvaisi, että herne-maissi-paprika-pussin sisältä löytyykin vähän epäterveellisempi yllätys.

Tällainen pussi valmistuu nopeasti kierrätysmateriaaleista. Tukena käyttämäni muovi on peräisin tyynypussista, mutta toki kaupastakin saa vaikkapa kristallimuovia tähän tarkoitukseen. Ohjeen tällaiseen säilytyspussiin voit katsoa tästä.



Herne-maissi-paprikat matkustivat karkkipiiloksi ystävälle, karpaloita ajattelin napsia itse!

Makoisaa viikkoa kaikille!

Anni
4

Beeswax hat sekä ihanan ihana lanka

Olen aina ollut aika pihi lankaostosten tekijä. Jotenkin on vain tuntunut todella vaikealta laittaa kymmeniä euroja lankaan. Erikoisten, käsinvärjättyjen lankojen käyttäminen on tuntunut myös ehkä turhalta hifistelyltä. Kunnes kokeilin itse. Kävin viikko sitten Helsingissä ja tapoin aikaa kiertämällä keskusta-alueen must-kässäkaupat. Piipahdin ensikertaa myös Snurreen, kun piti löytää pipolanka. Löysin ihanan langan, johon rakastuin heti. Fyberspatesin Vivacious DK. Käsinvärjättyä merinoa. Reilu parikymppiä. Rakastuin.

Vähensin yhden mallikerran Beeswax Hat -ohjeesta ja sain kerrankin itselleni istuvan pipon.

Aloitetaan siitä, että lanka näytti aivan ihanalta siinä vyyhdissä. Väri aivan ihana ja elävä, muttei liian kirjava. Kerin langan kerälle ja aloin neuloa supersuloista Amy van de Laarin Beeswax -pipoa. Lanka tuntui ihanalta käsissä! En vain voinut laskea neuletta käsistäni!

Kuvio on ihanan säännöllinen ja kaunis.

Ehkä erikoisempien, hieman kalliimpien, käsinvärjättyjen merinoiden käyttö on hifistelyä, mutta olkoon. Tuo lanka vei sydämeni. Toki puikoillani tulee olemaan monenhintaista lankaa edelleenkin - ei rahani riittäisi ikinä siirtymään pelkästään noihin erikoisuuksiin ja niillä edullisemmilla "markettilangoilla" on paikkansa. Ja onneksi on olemassa laadukkaita lankoja myös halvemmalla. Mutta ehdottomasti puikoilleni tulee tippumaan myös erikoisempia lankoja tästä lähtien.

Kevättaivas sopii täydellisesti tämän pipon taustaksi.

Millaisia lankoja sinä käytät? Tohditko ostaa käsinvärjättyjä merinoita tai muita kalliimmansorttisia lankoja? Entä mikä on sinun lankarakkautesi?

Ihanan aurinkoista sunnuntaita!

Anni
6
Sisällön tarjoaa Blogger.