OHJEET

OHJEET
OHJEET

OMPELEMINEN

OMPELEMINEN
OMPELEMINEN

NEULOMINEN

NEULOMINEN
NEULOMINEN

Lintukellon tuunaus

Näin Ikeassa ihanan Starholk-kellon kivuttomaan 4,99-hintaan. Vartaloni kuitenkin muodosti ihmiskysymysmerkin: värivalinnat! What! Musta, valkoinen -joo-o- ja likaisen harmaa ja keltainen ja vihreä! Tällaiselle värittömälle persoonalle värivalinta oli puistattava. Mutta paatuneelle tee se itse -ihmiselle väärät värit eivät ole ongelma.

Jälkeen

Ennen

Tutkailin kelloa ja osa kerrallaan otin koneiston osat pois, kunnes pääsin lintuihin käsiksi. Yhdestä linnusta tuli musta, yhdestä hopeinen ja yhdestä valkoinen. Viisarit käänsin ylösalaisin, jotta sain metallisen pinnan näkyviin. Ja nyt kelpaa kellon raksutella ja näyttää aikaa! (Tai no mieshän oli sitä mieltä, ettei siitä erota kellonaikoja eli turha kello.)

Kellosta huolimatta levollista loppuviikkoa!

Anni
2

Huopapohjatossuja

Talvi tuli ja tuli sitten syksynkin edestä. Teki mieli lämmittää jalkoja vähän muunlaisillakin lämmittimillä kuin sukilla, joten lähdin testailemaan erilaisia pohjallisen ympärille tehtäviä tossuja.

Een tossut saivat innoituksensa pörrölangasta, jota oli vielä hieman jäljellä. Lanka riittikin juuri ja juuri, viimeiset kerrokset piti tehdä vähän vaaleaa tummemmalla värillä. Pohjalliset leikkasin talvikenkien pohjallisen muodon mukaan Taito shopissa myytävästä Green craft -kierrätyshuovasta, joka on valmistettu kierrätystekstiilistä. 


Materiaalit: pörrölanka tuntematon, tukilankana Pirtin kehräämön ohut villalanka. Pohja kierrätystekstiilihuopaa.
Malli/ohje: täällä


Omat tossuni muodostuivat kolmesta virkatusta kuusikulmiosta (siis per tossu). Pohjallisen leikkasin oman jalan ääriviivojen mukaan, mutta olisi pitänyt leikata reilumpi pohjallinen. Tossut ovat nimittäin aika kinttanat. Pohjalliset on Eurokankaasta ostetusta polyesterihuovasta. Mallina silti erittäin hauska ja hyvin istuva. Haaveilen tosiistakin vastaavista, mutta vain korkeammista. Kaksi kuusikulmiota lisäämällä tossuista saisi kivat bootsit.


Lanka: 7 veljestä Novita. Pohja polyesterihuopa, Eurokangas
Malli/ohje: täällä


Taas tarkenee!

Anni
2

Vetoketjuheijastimet

Pääkopassa vuositolkulla marinoituvat ideat. Niitä on loputon määrä. Yhden sain toteutettua pois tuossa joulun alla, kun mietin joululahjoja. Tässä lahjassa tiivistyykin paljon omasta ajatusmaailmastani: jotain käsin tehtyä, jotain kierrätettyä ja jotain käytännöllistä. Rikkinäisestä vetoketjusta, huopatilkuista, langasta, huovutusvillasta ja hakaneulasta syntyi pienet heijastimet. 

Vetoketju+huovutus -tekniikaan löytyy ohjeita paljonkin, esimerkiksi tässä yksi. Käytännössä vetoketjusta pitää leikata ylimääräinen kangas pois ja polttaa kankaan reuna rispaantumattomaksi. Vetoketju kiinnitetään pienin pistoin alushuopaan. Lisäsin keskelle pistojen yhteydessä heijastinkankaan. Huovutuksen ja rintaneulahakaneulan lisäsin jälkeenpäin. Vaikka työ on pieni ja pelkistetty, olin yllättynyt sen vaativasta työmäärästä - paljon pientä piperrystä. Onneksi lahjan saaja ymmärsi lahjansa kaikki aspektit ja oli siitä valtavan kiitollinen (vaaleampi heijastin jäi ihan itsekkäästi itselleni).




Levollista lauantaita!
Anni
5

Bambi-paita

Sorrun aika usein kasvunvaraan. Muistan, kun itse nuorena käytin vuoden liian isoja kenkiä, koska jalka ei enää kasvanutkaan. Välillä tulee tyttären vaatteissa huteja, kun kasvunvaran ajatteleminen hämärtää järkevyyden. Mutta välillä se on ai että niin fiksua. Kuten tämän ufoksi marinoituneen keskeneräisen paidan kohdalla. Aloitin polka dot -paidan n. kaksi vuotta sitten. Kaava on Juju-kirjasta ja ajattelin ottaa sen seuraavan koon ihan varmuuden vuoksi. Nyt keskeneräinen, viittä vaille valmis paita löytyi ihan sattumalta. Se mahtui vielä, joskin mekoksi ajateltu vaate olikin nyt paita, joten ajattelin vihdoin ommella sen loppuun!


Kaava: Savio&Rapia: Juju, erilainen lastenvaatekirja. Maatuskamekko
Kangas: Eurokangas, kierrätyskangas, kanttinauha itse tehty
Kuva: kuva täältä, kangastussilla jäljennetty kierrätyskankaalle

Lisäsin paitaan vielä tyttären lempisatuhahmon, Bambin ystävänsä Rumpalin kanssa. E valitsi kuvaa erittäin kauan ja tarkoin. Paita oli niin mieluinen, että niskat melkein menivät nurin kuvaa ihastellessa. Paita toikin iloa pienen flunssailijan iltaan, mikä taas lämmittää mieltäni kovin. Ihana harrastus tämä ompelu!



Hymyin,
Anni
7

Scallop-heijastin

Käyn päivittäin vähintään kaksi kertaa, aamulla ja iltapäivällä, keskustelun 3,5 -vuotiaan tyttäreni kanssa, joka menee näin:
"Äiti, miksi on taas pimeää?"
"Koska asumme Suomessa ja Suomi on niin pohjoisessa, ettei sinne talvisin aurinko paista kauheasti."
"Miksi?"
"Sitä minäkin mietin."
"Äiti, liimataan aurinko taivaalle."

Kunpa se olisikin niin helppoa. Ja sitten se käytännöllinen puoli. Pimeässä nimittäin ei näy. Sen tajuan aina, kun pimeässä kuljen musta takki päälläni. Heijastimia ei ole koskaan liikaa ja taas oli aika tehdä yksi lisää. Nyt sellainen, joka tulee käteen kiinni.


Innostuin aaltoilevasta scallop-kuviosta, vaikka se onkin ihan tuttu ja nähty juttu jo. Lähdin toteuttamaan heijastinta alikeompeluna nahkapalaan, joka on saksittu mummin vanhasta nahkatakista (se on muuten iso ja sitä riittää). Nahkapalojen välissä on heijastinkangas, joka tulee sieltä nätisti näkyviin. Nahkapalojen väliin on kiinnitetty myös kuminauha, joka takaa heijastimen mukana pysymisen.


Nyt toivottavasti näyn pimeällä enemmän.

Valoisia ajatuksia!

Anni
9

Ihanat palleropurkit


Netti on ihana. Etenkin kun siellä törmää huippuideoihin. Yksi mainio löytyi erään perhepäivähoitajan, Yppis-Tiian instagram-tililtä. Tämän idean toteutin yhteistyössä kolmevuotiaani kanssa. 



Miten? Lasipurkin kylkeen liimataan herneitä. Lopuksi purkit maalataan spraylla. Herneiden liimaaminen osoittautui haastavaksi, kun liima oli liian löysää ja herneet putoilivat purkin kyljestä. Yhdessä saimme kuitenkin herneet paikalleen ja liiman kuivuttua minä silaisin parit kerrokset sprayta. Kivaa yhdessätekemistä ja mukavannäköinen lopputulos. Lapsen kanssa yhdessä tekeminen on ihan parasta!

Pysykää talvituulissa lämpiminä!

Anni
8

Ombre-pipo

Se kuuluisa kasvupyrähdys. Lämmössä loikoilun jälkeen koitti paluu vilpoisaan arkeen. Huomasin, että on aika siirtyä seuraavaan kenkäkokoon. Huomasin myös pipon ulottuneen enää hintsusti korvan yli. Nuo lapset kasvavat ihan hassusti, aina jokin asia yksi kerrallaan, nyt näköjään jalat ja pää. Mutta olipahan syy tarttua puikkoihin ja lankavarastoihin, jotka haluaisin saada käytetyksi. 

Pinterestistä löytyi kiva idea ja ohje ombre-henkiseen pipoon ja kävin hommiin. Kaivoin lankalaatikostani harmaata Sandnes garnin Babyull Lanettia ja vaaleanpunaista liukuvärjättyä Handua ja loin 96 silmukkaa. Siitä se sitten valmistui, aika nopsakkaan, alle päivässä.


Sovitushetki meni riehuessa kissan kanssa (tunteet eivät ole molemminpuoliset, mutta lunkisti mennään siltikin). Pipo on superjees ja lämmittää!


Lanka: Sandnes Garn Babyull Lanett (harmaa), Handu (vaaleanpunainen)
Puikot: pyöröpuikot nro 3
Ohje täältä
Silmukoita 96


Lämpöä!

Anni

ps. Yritän lähteä mukaan JYJYyn eli 20 työtä jouluyöstä juhannusyöhön. Tämä oli toinen valmis, ensimmäinen on esittelemättä. Saas nähdä, kuinka käy, pysynkö mukana!
4

Halaus villasilkin muodossa

Kaunista uutta vuotta!

Tuntuu, että blogiini piipahti tauko ihan huomaamatta. Loppusyksy oli mielipuolisen kiireinen ja kiire loppui kuin seinään, kun lensimme pitkän matkan lämpimään pariksi viikoksi. Enemmän ja säännöllisemmin olen käsitöineni instagramissa eli kurkkikaapa sieltä. Mutta nyt täälläkin taas, vanhempien ja uudempien kujeiden kera.


Kävin syksyllä Pirtin kehräämössä Hiirolassa tutustumassa langan valmistusprosessiin. Mukaan tarttui myös muutama vyyhti lankaa. Toinen niistä oli villasilkkilanka, josta tein hartiahuivin äidilleni joululahjaksi. Tähän huiviin meni yksi sadan gramman vyyhti lankaa. Huivi riittää juuri  halaamaan harteiden yli. Koska huivin valmistumisesta on vierähtänyt jo aikaa, niin puikkojen kuin ohjeen tiedot ovat päässeet karkuun.


Huivi on erityisen lämmin. Ehkäpä tuo silkki villan - silkkiä on 50% ja villaa toiset 50% - seurana tekee langasta vielä lämpimämmän ja hieman pehmentää villan karheahkoa olemusta. Pintana lanka on aivan hurmaava, hieman kiiltävä ja kivan eläväinen, oli mukava neulottavakin. Itse arvostan myös sitä, että käytetty villa on aidosti kotimaista ja käytetty silkki Öko-tex -sertifioitua.

Lämpöisiä ajatuksia näihin ihanan viileisiin säihin!

Anni
1
Sisällön tarjoaa Blogger.