NEULOMINEN

OMPELEMINEN

Vetoketjuheijastimet

Pääkopassa vuositolkulla marinoituvat ideat. Niitä on loputon määrä. Yhden sain toteutettua pois tuossa joulun alla, kun mietin joululahjoja. Tässä lahjassa tiivistyykin paljon omasta ajatusmaailmastani: jotain käsin tehtyä, jotain kierrätettyä ja jotain käytännöllistä. Rikkinäisestä vetoketjusta, huopatilkuista, langasta, huovutusvillasta ja hakaneulasta syntyi pienet heijastimet. 

Vetoketju+huovutus -tekniikaan löytyy ohjeita paljonkin, esimerkiksi tässä yksi. Käytännössä vetoketjusta pitää leikata ylimääräinen kangas pois ja polttaa kankaan reuna rispaantumattomaksi. Vetoketju kiinnitetään pienin pistoin alushuopaan. Lisäsin keskelle pistojen yhteydessä heijastinkankaan. Huovutuksen ja rintaneulahakaneulan lisäsin jälkeenpäin. Vaikka työ on pieni ja pelkistetty, olin yllättynyt sen vaativasta työmäärästä - paljon pientä piperrystä. Onneksi lahjan saaja ymmärsi lahjansa kaikki aspektit ja oli siitä valtavan kiitollinen (vaaleampi heijastin jäi ihan itsekkäästi itselleni).




Levollista lauantaita!
Anni

6 kommenttia

  1. ...mutta ei kai sitä kangasta saa poltettua, jos se on puuvillaa? Keinokuituisen kyllä ymmärrän, että se sulaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti! Nykyisin taitaa suurin osa vetskareista olla niitä keinokuituisia. Kaikki minulta löytyvät (rikkinäiset) olivat ainakin. Puuvillaisten vetskareiden kanssa pitänee keksiä sitten jotain muuta.

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa - kiitos!

Sisällön tarjoaa Blogger.