OHJEET

OHJEET
OHJEET

OMPELEMINEN

OMPELEMINEN
OMPELEMINEN

NEULOMINEN

NEULOMINEN
NEULOMINEN

Sukka-finlandia - Keväällä kerran

Olen pitänyt itseäni suht aktiivisena ja taitavanakin neulojana. Sitten astuin askeleen syvemmälle neulomisen maailmaan ja huomasin, että olen semi-aktiivinen ja taidoiltani ihan ok. Sitten astuin vielä kolme askelta syvemmälle neulomisen maailmaan ja tajusin olevani aaaaikalailla aloittelija. Tämä ilmiö on nyt käynyt niin ompelemisen, virkkaamisen ja muidenkin käsityötekniikoiden kanssa. "Tiedän, etten tiedä mitään." Tiedän, miltä sinusta tuntui, Sokrates.

Havahduttuani tietoon, etten tiedä neulomisesta juuri mitään, ajattelin yrittää tehdä asialle jotain. Villasukkia putoilee tasaiseen tahtiin kyllä puikoilta, mutta ajattelin ottaa vähän haastetta. Nyt syksyllä alkoi Sukka-Finlandia, neulontakilpailu sloganilla "Tee hyvää, pidä hauskaa". Ajattelin, että en niinkään kilpaile, vaan ennemminkin pidän hauskaa ja yritän oppia mahdollisimman paljon uutta. Kun astuu epämukavuusalueelle, yleensä oppii eniten. Jo sukkalankalista opasti, että nyt kuulkaas ollaan oppimassa monta uutta asiaa, nimittäin langat ovat paksuudeltaan aikasen ohuita (the epämukavuusalue) - olen aiemmin neulonut sukkani paksummista sukkalangoista.


Sukka-Finlandiassa neulotaan kuudet sukat. Plus lämmittelysukat ja mysteerisukat. Kilpailusarjoja on "hurumycket" ja tipuin kärryiltä jo ensimmäisiä kisasääntöjä lukiessa. Päätin siis lukeutua höntsäilijäneulojaksi. Niin myös neulomisaikatauluni kulkee omia polkujaan. Tavoitteena on kuitenkin saada tikutettua kaikki nuo sukat jossain vaiheessa valmiiksi. Jouluaatoksi sain (juuri ja juuri) valmiiksi Lumi Karmitsan suunnittelemat Keväällä kerran -lämmittelysukat. Sukissa oli ihanan nätti yläreuna ja muussa sukassa palmikkohenkiset köynnökset. Hieman muokkailin ohjetta lyhyempivartiseksi, ei muuten olisi tullut valmista ajoissa. Lankana oli Kaupunkilangan Rotvalli, puikot numeroa 2,5.


Mitä opin? Palmikonteko palautui hiljaksiin mieleen. Myös kantapään kantakavennukset valmistuivat eri tavoin kuin olen aiemmin tehnyt. Minun olisi pitänyt oppia poimimaan kantapään silmukat uudella, nätimmällä tavalla. En oppinut. Tai siis poimin ne eri tavalla kuin ennen, mutta lopputulos näytti samalta kuin aina. Edes kuvallinen ohje ei minua tässä kohtaa auttanut. Ehkä siis opin sen kohdan jossain toisessa sukassa. (Nyt ainakin tiedän, mitä en tiedä.)

Nyt on aloitettuna kahdet muutkin sukat, katsotaan, milloin ne valmistuvat ja mitä kaikkea niissä opinkaan!

Anni

2 kommenttia

  1. Niin totta :) Terveellistä aina välillä huomata ettei osaakaan kaikkea, vaikka vähän kirpaiseekin. Mutta onnistumisen tunne on myös huikea.

    VastaaPoista

Jokainen kommentti ilahduttaa - kiitos!

Sisällön tarjoaa Blogger.