Kanervaisia sisarusvaatteita

Kangas saatu Hujaukselta bloginäkyvyyttä vastaan.

Olen perheeni kolmas lapsi ja ainoa tyttö. Minulla ja kahdella veljelläni on myös isohko ikäero. Muistan, miten lapsena olisin halunnut samistella. Pukeutua samanlaisiin vaatteisiin veljieni kanssa. No, eipä ole yllätys, että kahden teinipojan kanssa samisteluyhteyttä ei syntynyt, eikä varsinkaan pukeutumisjutuissa. En tiedä, mistä moinen samisteluhalu nousi. Ehkä halusin kokea kuuluvani joukkoon, olevani ehkä tasaveroisempi sisarus kuin mitä ärsyttävä pikkusisko voi olla (tässä kohtaa sanottakoon, että sisaruussuhteemme on nykyisin hyvinkin tasaveroinen).

Nykyisin suhtaudun sisarusten (ja miksei pariskuntienkin) samisteluvaatteisiin hyvin varauksellisesti. Samanlaiset tuulipuvut ovat jo kansallisen vitsin tasolla, mutta kyllä se pariskunnilla kivalta näyttää, jos kravatti on valittu rouvan mekkoon tai asusteisiin sopivaksi. Ehkä jostain sisuksistani nousee se pienen lapsen halu pukeutua samanlaisiin vaatteisiin sisarusten kanssa, kun ryhdyn ompelemaan lapsilleni. Ja näin kävi taas. Samaa kuosia päätyi molemmille lapsilleni.

Olen jo vuoden ihaillut hyvin syvästi Sokrun tekemiä kuoseja. Vaikka yleensä valitsen mieluiten "aneemisia" värejä lapsillenikin, Sokrun kuoseissa on jotain niin hurmaavaa, että huomaankin ompelevani todella värikkäitä vaatteita. Ja rakastuin taas. Imetysvaatteisiin erikoistunut Hujaus myy Sokrun suunnittelemaa Kanerva-kuosia kahdessa eri värissä ja kahtena materiaalina, digiprintattuna trikoona ja collegena. Sain käyttööni puuterin väristä Kanerva-trikoota ja olen ollut aivan myyty. Koko kangas värimaailmoineen ja kuviointineen iskee todella syvälle. Tästä kuosista oli ilo ommella.

Huomasin kuitenkin, että ryhtyessäni ompelemaan Sokrun suunnittelemasta kankaasta kolmatta kertaa, meinasi iskeä luovuudenpula. Vajaa vuosi sitten ompelin Kikapin myymästä Puutarhassa-kuosista, kesällä taas Verson puodin myymästä Kotimetsän kainalossa -kuosista. Olin jo käyttänyt samantyyppisten vesivärikuosien parissa kellohelmamekon, frillan, peruspaidan sekä napituslistapaidan. Oli keksittävä jotain uutta. Eellä on ollut hinku pitkähelmaisiin mekkoihin jo jonkun aikaa, niinpä lähdin peruspaidan kaavasta liikkeelle ja lisäsin lyhennettyyn paidan helmaan runsaasti laskostetun helman. Laskokset tuovat ilmavuutta ja helppokäyttöisyyttä helmaan. Pituudesta ei neidin mielestä saanut tinkiä, vaikka mielestäni mekon mittasuhteet olisivat vaatineet 20cm lyhyempää helmaa. Myös ihana kuosi pääsee oikeuksiinsa isona pintana. Aan paitaan taas valitsin Misusu patternsin ilmaisen Max Tee -kaavan. Mustat yksityiskohdat tuovat hempeään puuteriin mukavaa särmää ja tekevät kankaasta pojanklopillekin oikein sopivan.

Ompelin vielä aikuisen päähän sopivan pipon sekä käsivarteen pujotettavan heijastimen. Tämä setti on huudettavana ensi perjantaina 5.10. pidettävässä hyväntekeväisyyshuutokaupassa Hope ry:n hyväksi. Siellä on paljon muutakin huudettavaa, joten kannattaa klikkailla itsensä mukaan huutokauppahulinoihin TÄÄLLÄ.

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua!

Anni