Kestävää vaatetta etsimässä

Edellisessä tekstissäni pohdin, onko 100-prosenttista lähivaatetta mahdollista tehdä Suomessa. Kävin tästä myös keskustelua eri tahojen kanssa. Puuvillahan ei Suomessa kasva. Muutenkin halvan tuotannon maat tuntuvat polkevan markkinoita alas siten, ettei Suomessa kehdata käydä oman tekstiilin tuottamiseen, kun se on kalliimpaa. Suomalaista pellavaa en ole löytänyt vielä. Sellaista pellavakangasta löytyy, jonka kuidut ovat ulkomailta ja kangas kudottu Suomessa. Sääli, sillä pellavaa voisi kasvattaa Suomessakin. Psst. Jos joku tietää, mistä saisi oikeasti Suomessa siemenestä asti tuotettua pellavaa, niin vinkatkaahan! Jonkin verran löytyy kuitenkin Suomessa (ulkomaisesta puuvillasta) valmistettuja trikoita ja neuloksia, esimerkiksi tämä. Myös Myllymuksujen kotimaisen tencel-neuloksen materiaali (kuidut ja langat) on peräisin eurooppalaisilta tukuilta, mutta langat värjätään ja kudotaan Suomessa. Toki se on parempi kuin kokonaan tietämättömissä ja ulkomaisissa olosuhteissa tehdyt kankaat. Vielä en voi Suomessa tehdä päätöstä käyttää vain 100-prosenttisia lähivaatteita, ehkä joskus on toisin (esim. vanhasta vaatejätteestä valmistetaan uutta kangasta, ehkä joskus meille kuluttajillekin). Valintojaan voi kuitenkin muuttaa kestävämmiksi. Itse ajattelin lähteä näistä liikkeelle.

Käytän kierrätysmateriaaleja. Hintaa ei ole nimeksikään, estän vaatetta joutumasta kaatopaikalle ja pidennän tekstiilin käyttöikää jne.
Käytän laadukkaita materiaaleja. Ne kestävät käytössä ja aikaa. Yritän enenevissä määrin myös vältellä (huonolaatuista) elastaania sisältäviä kankaita, koska ne eivät kestä käytössä. Pyrin suosimaan joustamattomia materiaaleja ja satsaan istuvuuteen käyttämällä peruskaavaani.
Käytän mahdollisimman suomalaista materiaalia. On sekin jo aika paljon parempi, että kangas on kudottu Suomessa.
Käytän vanhat varastot pois. Liika hamstraaminen ei ole ekologista, vaikka kankaat olisivat. Nyt olen kangaslaihiksella ja yritän käyttää varastoissa olevat kankaat pois.

Tässä pari esimerkkiä. Ystäväni antoi minulle tunikan periaatteella "keksisit tästä vielä varmaan jotain". Ja niin keksinkin, Eelle uuden mekon, kierrättäen.


Äitini kangasvarastoista löytyi sopiva soiro pehmoista, joustamatonta, laskeutuvaa ja laadukkaan tuntuista materiaalia, sisällöistä en tiedä. Siitä syntyi ihana löysä paita omasta peruskaavasta kuositeltuna. Tämän vaatteen ekologisuus perustuu siihen, että se istuu (peruskaava hurraa), jolloin se kestää myös käyttöä eri tavoin, siinä ei ole elastaania eli kangas ei kuole ennen aikojaan ja se on tehty ompelujätteestä eli jostain muinaisen projektin jämäpaloista.


Vaatteiden kestävyyden tie on loputon suo. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Minä aloitin jo ja jatkan näin. Miten sinä satsaat käsityöharrastuksesi kestävyyteen?

Iloa viikkoon!

Anni


6 kommenttia

  1. Tosi hyviä vinkkejä, itsekin olen näitä pohtinut. Varsinkin tuota elastaanitrikoiden joukkomarssia olen harmitellut ja ostanutkin protestiksi jotain ihan muuta ja koittanut tehdä niistä vaatteita. Hyvällä menestyksellä. Pesunkesto ja värin säilyvyys on yleensä kudotussa kankaassa paljon parempi. Vielä kun valitsee sitä mustaa, niin avot jo on kestävää kuluttamista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin niin! Mustat on myös helppo värjätä uudelleen mustaksi. Ostin juuri mustaa pesukoneväriä ja ajattelin mustentaa vanhoja vaatteita.

      Poista
  2. Jälleen kerran asiaa joka sana. Tykkään kovasti kirjoituksistasi.

    Kotona ompelin lähinnä kierrätysmateriaaleista. Nyt ei ole ompelumahsollisuuksia, mutta neuleissa jatkan purkutapojani. Jos neule ei onnistu, takaisin kerälle ja uudeksi vaatteeksi. Tuntuisi kauhealta oman ajan, materiaalin rahan ja pallon haaskaamiselta olla purkamatta ja käyttämättä valmistunutta tekelettä, jos se ei luontevasti käy paremmin jollekin toiselle. Esim. Kunhan löydän jonkun hyvän kirppiksen, yritän löytää laadukkaan neuleen purettavaksi ja uudelleenkäytettäväksi. Langat voivat olla tosi kalliita ja joskus näkee pilkkahinnalla kunnon villaa olevia neuleita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Huh, mulla ei kärsivällisyys riittäisi purkamaan töitä langaksi. Ihan mahtavaa, että sinä jaksat! Katsotaan, ryhtyisinkö minäkin joskus moiseen :)

      Poista
  3. Suomalaista pellavaa luulisi kyllä jostain pientuotantona löytyvän... onhan noita kaikenlaisia artisaaneja olemassa jotka arvostavat lähimateriaaleja. Mulla on yksi kriteerit täyttävä pöytäliina kun oma mummuni tapasi harrastuksena kasvattaa pellavia ja kutoi niistä kankaita.

    Suomessa mun mielestä lähituotteiksi pitäis kelpuuttaa myös naapurimaissa (tai esim. 500 km sisällä rajoilta) tuotetut koska Suomi on kuitenkin aika pieni alue. Jos käsitettä vähän laajentaisi niin lähitekstiilejä voisi löytyä esim. Suomenlahden eteläpuolelta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pellava-asiaa minäkin mietin, en vaan ole löytänyt, vaikka olen yrittänyt löytää. Minultakin löytyy sellaisia liinoja, jotka ovat suvun pelloilla kasvaneesta pellavasta. Niitä ei melkein edes uskalla käyttää, kun arvostan niin paljon sitä materiaalia.

      Totta tuo rajojen kasvattaminen! Vinkkejä luotettavista tahoista saa antaa!

      Poista

Jokainen kommentti ilahduttaa - kiitos!

Sisällön tarjoaa Blogger.