OHJEET

OHJEET
OHJEET

OMPELEMINEN

OMPELEMINEN
OMPELEMINEN

NEULOMINEN

NEULOMINEN
NEULOMINEN

Raikasta kesävaatetta

Kankaat saatu blogiyhteistyönä Myllymuksuilta

Kyllä pienten palleroiden kelpaa nyt kesästellä.

Kesä yllätti perheenäidin. Lämpimät kelit tulivat kerralla ja kauhukseni tajusin, että vaatekaapissa ei ole kummallekaan pojalle Mitään kesävaatetta. Siis ei mitään. Ei yhtään t-paitaa, ei sortseja, ei mitään. Silloinhan ei käsityöharrastaja voi mitään muuta kuin ottaa kesäkaavalehdet kouraan ja alkaa etsiä kesäisiä kaavoja. Siinä kuumeisesti kaavoja etsiessäni pohdin, että onko käsityöharrastus jo sairaus, sillä tuntuu mahdottomalta ajatukselta ostaa mitään valmiina kaupasta. Kaikki pitää tehdä itse. (Okei, ostaisin kirpparilta, mutta olen aika tarkka laadun ja värimaailman suhteen, joten harvoin löydän mieleistä ja jos löydän, on joku muu jo ehtinyt sanoa av-yv-jne.)

Kesävaatesetit pikku-veljeksille farkkucollegesta sekä Klaara-trikoosta

The kaavalehdeksi valikoitui Ottobre 3/2016. Ii-vauvalle ompelin Sporty Baby-shortsit, tosin vain yhdestä kappaleesta eikä kolmesta, kuten kaavassa. Kaveriksi ompelin bodykaavan pohjalta muokkaillun hihattoman. Aa sai housut Trick-kaavalla sekä Panda & X print -kaavalla tehdyn paidan. Paidan reunaraidoista tykkään ihan älynä! Kankaana molempien poikien housuissa on Myllymuksujen farkkucollege, mukavan jämäkkä kangas. Paidoissa taas on Myllymuksujen ihanan raikas Klaara-digiprintattu trikoo. Lapsuudessani meillä on ollut monenlaisia papukaijoja, mm. kankaastakin löytyvä harmaapapukaija. Siksipä tämä kangas herättää hyvin lämpimiä muistoja ja tuntuu tavallistakin kauniimmalta silmissäni. Papukaija-kankaasta tykkään myös siksi, ettei se ole selvästi tytöille tai pojille suunnattu. Viime aikoina minun on ollut haastava löytää erityisesti pojille kuosikankaita, koska en niin välitä auto-kulkuväline-merirosvo-jne-kankaista, vaan haluaisin jotain kuvitukseltaan neutraalia.

Lippapipot on meidän perheen ehdoton kesähattumalli.

Myös Ee pääsi mukaan kangassamisteluihin, sillä koko kesävaateruljanssi piti aloittaa uusista kesähatuista. Kaavana lippapipoissa on NOSHin lippapipon kaava. Nämä ovatkin ihan huiput, kun sisarukset kulkevat ulkona kuin majakka ja perävaunu samispipoissaan.

Nyt saa kesä tulla, olemme valmistautuneet!

Mites, joko teillä ompelukoneet suoltaa kesävaatetta?

Anni
1

Solmupanta + ohje

Huhtikuu kun alkaa lähestyä loppuaan, erinäiset käsityö- ja askarteluryhmät alkavat täyttyä kyselyistä mitä lastenhoitajille ja opeille lahjaksi. Monet - niin kuin minäkin - haluavat tehdä jotain itse, mutta kuitenkin jotain käyttökelpoista mutta ei mitään liiaksi aikaa vievää, koska usein annettavia lahjoja on useita. Sitten toki keskusteluun mahtuu ne, jotka vastustavat lahjojen antamista. Noh, minusta kyse on hyvistä tavoista ja meidän perheessä lahjotaan kyllä eskarin henkilökunta. Tänä vuonna pakettiin sujahtaa nopeasti ommeltavat solmupannat.


Solmupanta valmistuu nopeasti ja sellaiseen saa kulutettua niitä kapeampiakin kankaanpaloja, joista ei vaatetta enää helposti saa. Panta on saanut innoituksensa Roosa Blomin blogista, jossa vastaava solmu on tehty neulottuun kappaleeseen.


Leikkaa kankaasta n. 52 x 20 cm kaitale. Pidempi mitta siis tulee pään ympäryksestä plus saumanvarat. Ompele pitkät sivut yhteen kankaan oikeat puolet vastakkain. Käännä pitkä putki oikeinpäin ja aseta tuo sauma keskelle - sauma jää pannan nurjalle puolelle. Aseta pannan oikeat puolet vastakkain mutta lomittain siten, että ne ovat vain puoliksi päällekkäin. Käännä päällimmäisen kappaleen ylimenevä reuna koko kasan alimmaiseksi ja alempi ylimenevä reuna kasan ylimmäiseksi. Pannan päät ovat siis kaksinkerroin lomittain. Ompele koko kasan päältä saumurilla tai ompelukoneella. Taittele ommeltu sauma poikittain pannan solmun alle.


Mitä te meinaatte antaa lastenhoitajille ja opeille tänä keväänä lahjaksi?

Rentoa viikonloppua!

Anni
2

Pellavapaita pikkutwisteillä

Välillä kun pysähdyn istumaan, tajuan, miten vilinää tämä elämä on. Päässä on kaksituhatta ajatusta ja mieli on koko ajan tarkkana, itkeekö joku lapsista jossain. Ajatukset skannaavat niin omaa tulevaisuutta kuin lastenkin, plus tietenkin kaikki käytännön jutut ja murheet. Kun pää on yhtä ajatussykkyrää, tuntuu välillä vaikealta asettua aloilleen. Huomaan tämän vaikuttavan myös käsitöihin. Käsityöt on pysähtymistä vaativa harrastus. Ei voi söheltää. Tekee myös mieli pysyä mukavuusalueella eikä lähteä kikkailemaan suuresti. Siltikin tuntuu ehdottoman tärkeältä tehdä käsitöitä. Koska on niin tarvittu koko ajan, käsityöt maadoittavat minut siihen, mitä Minä itsessäni olen.

Hihan hiuslaskosyksityiskohta on melko huomaamaton ja ehkä juuri siksi niin ihana.

Huomaan, että viime aikoina minulle on ollut erityisen tärkeää myös ommella juuri itselle. Ehkä kun antaa itsestään koko ajan jotain, tulee tärkeäksi hoivata ja hemmotella itseä. Ompelin itselleni pellavapaidan tutulla kaavalla, jota olen käyttänyt itselleni lukuisia kertoja. Olen sen vuosia sitten kuositellut omasta peruskaavastani. Halusin kuitenkin jotain vähän erilaista tällä kertaa, mutta ei niin erilaista, että se vaatisi kauheasti ajatustyötä. Koska kangasta ei ollut ihan riittävästi, aloitin tekemällä hihoihin pidennyskappaleet hiuslaskoksin. Hiuslaskosjalan toiminnasta olen kirjoittanut täällä.

Pääntien muodolla saa helposti pientä muutosta vaatteeseen.

Jatkoin pikkutwistin hakemista erilaisella pääntiellä kuin yleensä. Pääntie on edestä puolikkaan kymmenkulmion muotoinen. Tällainen pääntie on todella helppo tehdä muotokaitaleella.

Pellavapaita on monikäyttöinen vaate - niin viileälle kuin lämpimälle sekä arkeen ja juhlaan.
Paita on juuri sitä, mitä nyt tarvitsin. Maanläheinen, löysä ja mukava päällä, hyvin istuva, hieman trikoista imetysvaategarderoobia tyylikkäämpi ja asiallisempi mutta silti hitusen persoonallinen.

Levollista pääsiäisviikonlopun jatkoa!

Anni
5

Pääsiäisaskarteluja

Tänä vuonna on tehnyt mieli koristaa pääsiäistä. En edellisvuosina ole kauheasti niin tehnyt, mutta nyt mieli on kotiäitinä rauhaisa ja tekee mieli eri tavoin valmistautua eri juhliin. Toiset ehkä suunnittelevat menua ja syötävää. Itse en niin viihdy hellan äärellä, mieluummin ripottelen pieniä juhlasta kertovia koristuksia sinne ja tänne.

Kirjotut munat ovat herkkiä ja hempeitä.


Viime vuonna kirjoin värikkäämpiä munia, nyt mieleni teki tehdä vähän graafisempia ja simppelimpiä munia. Kirjottuihin muniin löydät ohjeeni täältä. Munien kirjominen vaatii rauhallista ja keskittynyttä mieltä. Sellaista saa perhe-elämän keskellä vähän hakea, taisi aluksi muutama muna mennä rikkikin - joko vahingossa tai pöytään paiskattuna. Lopulta sain kolme silmääni miellyttävää munaa valmiiksi ja mielikin oli siinä vaiheessa jo aika zen.

Betonista valmistuu hieman rouheampia betonimunia.

Halusin askartelulaatikostani löytyneestä askartelubetonipussista eroon, joten kutsuin ystäväni askartelemaan hieman pääsiäisen hengessä. Teimme betonimunia - tosin nyt en ollut kauhean huolellinen ilmakuplien kopsuttelun kanssa, joten sain aikaan aika rosoisia munia. Laitoin rosoihin hieman kultaista glitteriä - onhan pääsiäismunan symboliikkaa juurikin se munan sisältä kuoriutuva uusi elämä. Viimeiset betonit jätin "partasuujogurttipurkkiin" ja nakkasin perään synttärijuhlilta jääneen hieman tyhjentyneen ilmapallon. Kansi päälle ja kuivumaan, ja parin päivän päästä sain kauniin kulhon. Maalasin kulhon sisuksen kultaiseksi. Tämä kulho taitaa jäädä näkösälle kyllä pääsiäisen jälkeenkin.

Kipsinauha on helppo materiaali työstää lapsen kanssa. 

Hieman värikkäämpiä askarteluja tein Een kanssa kipsistä. Kipsinauha on todella helppo materiaali työstää lapsen kanssa. Vesi-ilmapallojen päälle teimme pienet kulhot suklaamunia varten. Rautalangasta ja kipsinauhasta valmistui sympaattiset puput. Näihin ohjeet löytyy uusimmasta Ihana-lehdestä 1/19.

Sympaattiset puput valmistuivat yhdessä lapsen kanssa.

Valoisaa ja rauhallista pääsiäisviikon jatkoa!

Anni
6

Kimono viskoosista

Yhteistyössä Eurokangas.


Päivät pitenevät, hetken saimme nauttia ihan oikeasta keväästäkin ennen takatalvea. Kesä tulee! Enää ei tee mieli valita päälle turvallista mustaa, jonka sisuksiin hävitä. Nyt kaipaan väriä ja keveyttä! Eurokankaan viskoosihaaste tuli kuin tilauksesta!

Vielä viimeiset lumet ja jäät. Kimonolla tarkenee kivasti talvellakin (vaikka takin tarvitsee päällensä).

Tykkään pukeutua ja kääriytyä aina erilaisiin (neule)takkeihin. Vieläpä tässä imetysvaiheessa erilaiset takit ja kaavut tuntuvat ainoilta järkeviltä vaatekappaleilta imetystoppien seuraksi. Eurokankaan kimono-kaava oli mainio juuri tähän tarpeeseen. Kaavassa käytetään ihan koko kangas, joten sitä voi kutsua zero waste -kaavaksi. Lyhensin kimonoa muutamankymmentä senttiä, jotta se näyttäisi päiväkäyttöiseltä ennemmin kuin aamutakilta. Vyötäkään en usko käyttäväni - vyökappaleet odottavat työpöydälläni ompelemista edelleen, jos sen kuitenkin varuilta ompelisin.

Pieni lomareissu vei Mathildedalin Terho-kahvilaan. Imetyskin sujui kimonon suojissa.

Viskoosi on hieman kinkkinen työstettävä, se kun on niin laskeutuvaa, ettei sitä tahdo saada asettumaan aloilleen. Olen kuitenkin lohduttautunut, että se on laskeutuva myös päällä, joten pienet heitot leikkaamis- tai ompelemisvaiheessa ei haittaa. Päärmeiden ompelussa valttia oli silitysmaltti. Silitin päärmeet valmiiksi mittaliisan kanssa ja näin päärmeiden ompeleminen oli paljon helpompaa.

Herkkä vesivärikuosi on kovasti mieleeni. Nyt vain odotan, että kimonon alle puhaltaa talviviiman sijaan kesäinen lempeä tuuli.

Kimono on osoittautunut mainioksi vaatekappaleeksi jo nyt. Julkisilla paikoilla imettäessä on kiva heittää liepeet vauvan peitoksi. Vaikka ilmat viilenivät, viskoosi lämmittää. Odotan kovasti kuitenkin kesähelteitä, jolloin tuuli saa puhallella kimonon alle vilvoittavaa ilmaa ja saan nauttia viskoosin vilpoisasta ominaisuudesta.

Kesämielellä,
Anni
2

Viisi vinkkiä istuvan vaatteen tekemiseen

"On vain väärän kokoisia vaatteita, ei väärän kokoisia ihmisiä." Näin kaavoituksen opettajani opetti taannoin käsityönopeksi opiskellessani. Niin aivan. Mehän olemme kaikki aivan eri muotoisia! Siksi onkin alkanut tuntua aika absurdilta, että on jotkut tietyt vaatekoot ja niihin pitäisi kaikkien pystyä sulloutumaan, vaikka yhdellä on vähemmän tissiä, toisella enemmän kättä ja niin edelleen. Tästä asiasta puhuin jo useampi viikko sitten instastooreissani, missä tykkään pohtia kässähommia (ja ehkä vähän muutakin) ääneen. Kävin tämän jälkeen useita keskusteluja eri ihmisten kanssa ja useiden viesti oli tämä: kerro lisää! En ole ompelualan ammattilainen ja monista asioista voi joku olla eri mieltä, mutta paljon olen tehdessä oppinut. Siksi jaan nyt teille viisi minulle hyödyllistä juttua, josko niistä hyötyisi joku muukin. Niinhän se on, ettei tiedosta ole mitään iloa, jollei sitä jaa muiden kanssa. Ja jakaessa oppii usein itsekin.

Ei ole aina ruusuilla tanssimista tuo ompelu, töitä pitää tehdä, mutta lopussa kiitos seisoo!

1. Ota omat mitat

Minulle suurin ahaa-elämys kaavojen parissa on ollut omat mitat. Ensimmäisiä tehtäviä kaavoituksen kurssilla oli omien mittojen ottaminen. Mittoja oli 22 eikä todellakaan mittani osuneet yhteen tai kahteen kokoon. Omat mittani ovat pienemmillään 32 (esim. selän leveys) ja suurimmillaan 52 (istumakorkeus). Näiden mittojen pohjalta kurssilla tehtiin omat peruskaavat, jotka ovatkin olleet aivan kullanarvoiset. Omien mittojen mukaan tehtyä peruskaavaa olenkin käyttänyt omissa ompeluissani säännöllisesti. Mittaaminen kannattaa muuten tehdä kaverin kanssa, on aika vaikea tehdä yksin.

Mittoja pitää ottaa monenmonta, että saadaan peruskaava aikaiseksi.

Peruskaavan tekemiseen on ohjeet mm. Naisten pukimien peruskaavat 1 -nimisessä opuksessa, mutta kansalaisopistoissa on peruskaavakursseja ja peruskaavaa voi tehdä myös nettikursseina. Esimerkiksi kaavakoulu sekä Sik Sak Ompelukoulu järjestää kaava-nettikursseja ja ainakin Ompelinossa Espoossa voi piirtää opastetusti omaa peruskaavaa. Kaavoja voit tilata myös valmiiksi omilla mitoilla tehtynä esimerkiksi Suvikaavalta.

peruskaava =  omien mittojen mukaan tehty kaava paidalle, hameelle tai housulle. Peruskaava ei itsessään ole valmis kaava vaatteen tekoon, sillä siinä on vähän väljyyttä sekä paljon muotolaskoksia, vaan peruskaavasta kuositellaan kaava halutulle vaatteelle. Usein kaavaa vielä korjataan proton ompelun jälkeen. Usein peruskaavat ovat joustamattomille kankaille.
väljyysvara = peruskaavaan lisätään eri mittoihin tietyt väljyydet eli "ekstraa", jotta vaate on mukavampi päällä (voi esimerkiksi hengittää). Peruskaavan väljyydet ovat melko vähäiset. Trikoovaatteissa käytetään usein miinusmerkkistä väljyyttä, jotta vaate on napakka - esim. kaavan eli myös vaatteen ympärysmitta on  pienempi kuin mitä vastaava mitta vartalossa

2. Kuosittele

Peruskaavaa käytetään harvoin sellaisenaan kaavana, joten sitä pitää kuositella hieman. Käytännössä peruskaavaa leikataan ja liimataan. Kuosittelussa voi lisätä tai vähentää väljyyksiä, siirtää muotolaskoksia tai lisätä kangasta sinne ja ottaa pois täältä. Kuosittelussa on aivan omat sääntönsä ja totta puhuakseni en ole kovin taitava siinä, oppimista on paljon. Onneksi on kuitenkin apuja. Esimerkiksi Minna Taatilan kirjassa Kuosittelu on kuositteluohjeita aina hihoista röyhelöihin

Kuosittelua voi harjoitella myös pienemmässä koossa. Ohjeita löytyy niin kirjoista kuin netistä.

kuosittelu = "Kuosittelu on peruskaavan muuttamista varsinaiseksi vaatteen kaavaksi. Kuosittelu sisältää kaikki ne toimenpiteet, jotka peruskaavalle tehdään, ennen kuin siitä saadaan valmis kaava." Minna Taatila: Kuosittelu

3. Suunnittele

Pikkutytöillä on jo vuosia näkynyt Top Model -kirjoja. Isopäiset ja hoikkarakenteiset typyskät keikistelevät sivuilla ääriviivoineen ja heidän päälleen suunnitellaan vaatteita piirrellen. Minusta on ihanaa, että (omaan makuuni ehkä liian ällöhempeä) Top Model -maailma kutsuu lapsia suunnitteluun. Meille aikuisille se ei kuitenkaan ehkä toimi, koska tosiaan olemme kaikki eri muotoisia ja meille sopii erilaiset vaatteet. Siksi tämä vinkki on hyvä, vaikka tuntuikin vaikealta toteuttaa omassa realismissaan: Pistä päällesi mustat sukkahousut ja musta toppi. Sido vyötärölle valkoinen nauha vyötärön merkiksi. Ota itsestäsi kuva edestä, takaa ja sivusta. Piirrä näistä kuvista ääriviivapiirrokset ja piirrä suunnitelmasi uudesta vaatteesta noihin ääriviivapiirroksiin. Piirroksen pohjalta on helpompi lähteä kuosittelemaan.

Omien ääriviivojen piirtäminen tuntui aluksi vähän liiankin paljastavalta, mutta on mukava apu uusien vaatteiden suunnittelussa.
4. Mittaa
Peruskaava on hyödyllinen mutta toki myös työläs tapa lähteä ompelun maailmaan. Valmiskaavat ovat hyviä ja tarpeellisia ja käytän niitä itsekin. Olen kuitenkin peruskaavan myötä oppinut mittailemaan kaavoja. Kaikissa ompelukirjoissa sekä käsityölehdissä on lähes poikkeuksetta mittataulukko, josta voi etsiä oman kokonsa. Itse tykkään kuitenkin vertailla omia mittojani suoraan kaavaan. Mittaan itseäni, mittaan kaavaa, ja mietin, tulisiko jostain kohtaa ottaa pois ja johonkin kohtaan lisätä. Joskus voikin olla ylläri, että vaikka mittataulukon lukujen mukaan valitsisin koon 38, kaavan mukaan kannattaisikin valita 34 tai 42. Toki myös ommeltavalla materiaalilla on tässä merkitystä.

5. Lue
Tykkään lukea ja selaillan erilaisia käsityökirjoja ja niistä usein oppii paljon. Kerran tulin ostaneeksi alennuslaarista kirjan Knight: Ompele, saumaa ja sovita (WSOY 2009). Tuo on osoittautunut aika kivaksi perusopukseksi. Siellä on esiteltynä kankaan työstäminen, työmenetelmät, koristeideat mutta myös kerrottu vartalotyypeistä sekä vaatemalleista. Tällaisia perusopuksia on varmasti muitakin ja nettihän on tietoa pullollaan, itse olen hyötynyt kuitenkin tästä. Lukiessa oppii ja oppiessa saa uusia ideoita.


Mieleeni siis nousi viisi vinkkiä kohti istuvaa vaatetta. Tuleeko sinulla mieleen vielä jokin verraton juttu, joka on sinulle ollut ahaa-elämys ja auttanut vaateompelussa?

Ihanaa kevätviikkoa!

Anni

2

Mollanukke

Ompelupaketti saatu Kuovilta 

Meillä on kotona muutamat tauluhyllyt, joiden sisältöä tykkään vaihdella. Milloin sinne etsiytyy astioita, milloin kortteja. Muutama pieni veistos sekä taideteoskin on ilahduttamassa hyllyillä. Mutta kuka sanoo, ettei hyllyille voisi laittaa jotain pehmeääkin!

Maggimolla sai vaihtomekon Paratiisi-kuosisesta mekosta. Vieressä on vanhempieni häälahjaksi saamat korkeajalkaiset lasit.

Kuovi oy valmistaa Birger Kaipiaisen kuva-aiheista sisustustekstiilejä. Mukana on myös kangasnukkesarja. Alkunsa kangasnuket saivat, kun Kaipiainen suunnitteli Anna-lehden kautta tilattavan Annamollan vuonna 1967. Kuovi on sittemmin laajentanut mollavalikoimaa yhdeksään erilaiseen mollaan. Itse miellyin sinimekkoiseen Maggimollaan, koska hänellä on vaaleat letit (kuten minulla), tosin halusin hänelle vaihtomekoksi Paratiisi-kuosisen mekon. Mekkoja voi vaihdella mielensä mukaan.
Mollanuken kaulassa on kello, joka aina näyttää 12.15.

Mollat myydään tarvikepakettina tai halutessaan valmiiksi ommeltuina. Myös mekkoja saa erikseen. Molla oli toisaalta helppo ja yksinkertainen ommeltava, mutta se vaati myös kärsivällisyyttä. Kädet, jalat sekä letit olivat todella kapeita ja pitkiä kappaleita, ja niiden kääntäminen vaati kärsivällisyyttä ja aikaa (tätä varoiteltiin Mollan ompeluohjeissakin). Kääntäminen tuntui välillä kätilön työltä - pienestä reiästä piti saada jotain suurempaa ja oli varottava, ettei mikään paikka ratkea. Kädet olivat ainoat, jotka vaativat ratkomista, kämmen kun ei mahtunut ranteesta tulemaan. Asia kuitenkin korjaantui käsinommellen.

Jos sisustus kaipaa sinistä, voi mollan päälle vaihtaa alkuperäisen Maggimollan mekon.

Muistan lapsuudesta hetken, kun ihailin Kaipiaisen naishahmoja - ehkä jostain taulusta tai keraamisesta työstä. Onkin aika kiva, että samanhenkinen mollanukke, tai siis taideteos, nyt koristaa yhtä tauluhyllyistämme.

Iloa!

Anni
8
Sisällön tarjoaa Blogger.