OHJEET

OHJEET
OHJEET

OMPELEMINEN

OMPELEMINEN
OMPELEMINEN

NEULOMINEN

NEULOMINEN
NEULOMINEN

Villasukkien vuosi

Kirja saatu arvostelukappaleena Moreenilta.

Niina Laitinen: Villasukkien vuosi. 2018. Moreeni.

Internet on muovannut täydellisesti nykyihmisen elämäntyylin. Kaikki on saatavilla ja useimmiten puhelimessa. On uutiset, pelit, somet ja muut. Pinterest, ravelry ja google tekee mahdolliseksi myös käsityöohjeiden sekä kaavojen etsimisen ja ostamisen suoraan verkosta ja saa juuri sitä, mitä haluaa. Mihin siis tarvitaan enää käsityölehtiä, puhumattakaan kirjoista? Henkilökohtainen veikkaukseni on, että puhelimet ja pädit eivät korvaa kirjaa. Kirjoja tulee aina olemaan. Juuri hyppysiini saamani Niina Laitisen Villasukkien vuosi on oiva esimerkki siitä, miksi näin on. 


Villasukkien vuodessa tiivistyy juuri se kaikki, mitä hyvä käsityökirja pitää sisällään. Onhan se aivan ihanaa saada uunituore kirja käteen. Haistaa se painomuste, tuntea, miten kansi kääntyy kirjassa hieman narahtaen ensi kertaa. Mutta ei se siihen jää. Kirjassa on kauniit ja seesteiset mutta informatiiviset kuvat. Erilaisia jujuja sisältävät kantapäätkin näkyvät kuvissa, vaikka poseerausasento ei sukkamallille ole aina varmasti ollut mieluisin. Ohjeet ovat selkeät ja näen niissä hyvät mahdollisuudet lähteä soveltamaan itse. Kaikki se selkeys kutsuu tekemään ja tarttumaan puikkoihin. Koska kirja on kaunis ja kutsuva, on se kiva laittaa hyllyyn näkösälle ja siihen on kiva palata. Jos ei jaksa tehdä, kuvia voi katsella. Ja se on jotenkin levollisempaa kirjasta kuin näytöltä.



Yksi käytettävyyden kannalta aivan merkittävän huippujuttu kirjassa oli kirjan alussa oleva lankalista. Näitä lankoja kirjassa on käytetty ja tässä niiden v a i h t o e h d o t. Vaihtoehdot! Aivan mahtavaa! Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin saada käsiinsä ihana kässäkirja ja langat ovat jotain Ingridsdottir-höllerölle-skiggeböö-lankaa, jota saa jostain Perun islantilaisten naisten yhdistyksestä ja langan vahvuustietoja joutuu metsästämään sieltä ihanasta interneetistä. Ihan huippua on myös, että kyseiset vaihtoehdot sisältävät myös yleisimmät markettilangat, jotka ovat lähes kaikkien saatavilla niin rahallisesti kuin maantieteellisestikin ajatellen.

Nähtyäni kirjassa aika monta teekuppia ja muuta syötävää, oli minunkin tartuttava teekupposeen.

Yksi asia kuitenkin kirjassa yllätti hieman. Ja se yllätti, vaikka olin nähnyt kirjan sukkamallit etukäteen mm. sosiaalisessa mediassa. Niina Laitinen on tullut tunnetuksi yhteisistä neuletempauksista, KALeista eli knit alongeista. Taimitarha-sivulla on ollut niin ystävänpäivä-, joulu-, metsä- kuin pääsiäissukkia. Sukkia on neulottu porukalla ja kirjailija Laitinen on joka päivä julkaissut uuden kirjoneulerivin sukkiin. Kaikki onnessaan neulovat, odottavat kuumeisesti seuraavaa kuviota, hamstraavat alkosta pullokasseja (oiva lankojen säilytystapa kirjoneuleeseen) ja valmiiksi tulevat upeat ja ihanasti kuvioidut kirjoneulesukat. Kirjoneulesukat on se juttu. Ja kirjoneulesukat yhdistyvät automaattisesti Niina Laitiseen päässäni. Kirjan 20 sukkamallista kuitenkin vain neljässä on kirjoneuletta ja se oli minusta yllättävää. Olisihan se yllättävää, jos Molla Millsin kirjoissa yhtäkkiä neulottaisiin. Mutta yllätys ei ollut paha. Ehkäpä kirjoneuleen riivaamat suomalaiset tarttuvat Laitisen kirjaan ja päättävätkin kokeilla jotain aivan uutta kirjan innoittamina.

Mitä siis saan Villasukkien vuodesta, mitä en netistä saisi? Saan kauniit kuvat, joita on kiva selata. Kuvat ovat selkeät eikä ohjeissa tarvitse murehtia tulostimen huonoa laatua (siis vertaan netistä tulostettavaan ohjeeseen). Saan helposti sovellettavia ideoita neulekuvioihin ja sukan osiin. Ohjeisiin on helppo palata, kun ne löytyvät helposti kirjasta. Ja saan kirjan tunnun. Sitä ei saa puhelimesta.

 Inspiroivia hetkiä!

Anni

3

Ommeltuja ystävänpäiväkortteja + malli

Jo esikoisen elämän alkutaipaleilla podin syyllisyyttä siitä, etten jaksa leikkiä (ehkä vähän yksitoikkoisiakin) leikkejä. Minulle on vaikeaa pysähtyä ja tapsutella muovieläimellä kysymään, että moimikäsinunnimesionheippa ja tehdä tuo sama aina eri muovieläimillä noin sata kertaa. Onneksi puhuin tästä ääneen silloin Kukka-ystävälleni, joka sanoi sanat, jotka olen painanut mieleeni: "Rauhoitu. Minun mielestä sinun juttusi on se, että teet lapsesi kanssa asioita." Tätä ajatusta olen yrittänyt vaalia. Yritän keksiä asioita, mitä me voisimme tehdä, yhdessä. Käsityöjuttuja.


Alkuvuodesta haastoin itseni - ehkä hieman teitäkin - tekemään tänä vuonna hyväntekeväisyyttä. Innostuin näin alkuvuodesta Ihanat ilahduttajat -ryhmän korttihaasteesta. Ihan simppelisti tehdään kortteja, joilla ihanasti ilahdutetaan ilahdutusta kaipaavaa. Nyt ystävänpäiväksi kortteja tehtaillaan Kokkolan seudun vanhuksille sekä kehitysvammaisille nuorille aikuisille (mukaan ehtii vielä hyvin, jos innostuttaa). Korttiajatus plus pinterestistä löydetty idea plus Mehukekkerit-blogin jämätammikuu poiki pikkukasan kartonginpalasista ja lankakerien lopuista lapsen kanssa tehtyjä kortteja. 


Pistelin neulalla sydämen muotoon reikiä kartonkiin ja annoin Eelle kirjottavaksi. Tämä on oiva etupistoharjoitus pienelle ihmiselle. Itse taas intaannuin tekemään geometrisempaa kirjontaa sydämen sisään pistelemällä lankaa vierekkäin säännöllisesti esimerkiksi aina kuuden reiän välein. Oikein sopiva käsityö siis yhdessä lapsen kanssa tehtäväksi. Muutama pikkukerä saatiin loppuun ja toivottavasti näillä kivannäköisillä ja -tuntuisilla korteilla saadaan myös hymyjä aikaan. 

Jotta pyörää ei tarvitsisi keksiä uudelleen, tässä käyttämiemme sydänten mallit teillekin tulostettavaksi. (Hox opet, tämä toimii mainiosti myös eri ikäisille oppilaille!)


Sydän-mallit ovat ladattavissa pdf-muodossa TÄÄLLÄ.

Sydämellistä viikonloppua!

Anni

0

Päiväpeitto ja ohje simpukkakuvioon ympyräohjaimella

*Yhteistyössä Husqvarna Viking*

Käsi pystyyn, jos sinulla on paininjalkoja, etkä tiedä, mihin niitä käytetään! Minulla on kädet ja jalatkin pystyssä! Edellisen koneeni mukana paininjalkoja tuli iso säkillinen ja olen käyttänyt niistä 15 vuoden aikana ehkä kolmea. Paininjalkoja tuli nyt vähän vielä lisää, kun ompelupöydälle saapui Husqvarna Viking Opal 670 (onneksi ne vanhat paininjalat käyvät tähän uuteenkin masiinaan). Viime vuoden viimeisessä kirjoituksessani lupasin uuden vuoden kunniaksi opetella tänä vuonna mahdollisimman paljon uusia juttuja uuden koneeni kanssa ja ottaa niitä paininjalkojakin haltuun.  Toivon tietysti samalla, että kokeiluistani on iloa teillekin ja rohkeammin uskallatte tarttua uusiin paininjalkahaasteisiin! 


Viime keväänä - eli huhhei lähes vuosi sitten - piti ottaa työn alle päiväpeitto Aan pinnasänkyyn. Minulla oli visio, mutta keinot onnistuneeseen lopputulokseen olivat vähän hakusessa, joten päiväpeitto ei valmistunut. Erilaisiin ompelukoneen lisätarvikkeisiin tutustuessa törmäsin onneksi ympyräohjaimeen ja johan alkoi raksuttaa. Ympyräohjaimessa ideana on painaa nasta ympyrän keskikohtaan, kankaan läpi, koneeseen kiinnitettyyn ympyräohjaimeen. Kun kankaan pitää vain suorana, ompelukone ajelee automaattisesti täydellisen ympyrän, tai halutun osan siitä. Puoliympyröitä ommellen saisin haluamani simpukkakuvion ommeltua ja pinnasänky saisi vihdoin päiväpeittonsa.


Päätin toteuttaa päiväpeiton lempparitekniikallani, alikeompelulla. Neulasin kaksi päiväpeiton kokoista kangasta, tummanharmaan markiisin sekä sinisen farkun, päällekkäin, ompelin haluamani kuviot (ohje simpukkakuvion ompeluun lopussa), ja leikkasin ylimääräiset farkut pois. Aluksi ajattelin jättää farkut raakareunalle, mutta farkku osoittautuikin hyvin liestyväksi kankaaksi, joten surauttelin päälle vielä siksakit (voin kertoa puolanneeni alalankaa erinäisiä kertoja tuon siksakkauksen aikana).

Parhaimmat apurit ympyräohjaimen lisäksi olivat viivotin, liitu sekä hyvät sakset.
Simpukkakuvioisen peiton valmistuksessa matemaattinen täsmällisyys, viivoitin, liiturissa sekä hyvät sakset osoittautuivat parhaimmiksi apuvälineiksi ympyräohjaimen ohella. Näin siis onnistut parhaiten simpukkakuvion ompelemisessa.

Tarvitset:
Liiturissa tai terävä liitu
Viivoitin
Ympyräohjain


1. Mieti ensin, minkäkokoisen kuvion haluat tehdä. Itse halusin simpukkakuvion leveydeksi 14 cm. Merkitse kankaaseen liidulla vaakasuorat viivat ympyrän säteen pituuden välein, työssäni siis 7 cm välein. Merkitse pienet merkinnät myös vaakaviivoille 7 cm välein. Pidä huoli, että merkinnät ovat samalla kohdalla jokaisella viivalla.

2. Aseta ympyräohjaimen nasta alareunan toiseen merkintään oikealta. Ommel alkaa ensimmäisestä merkistä. Ompele puolikas ympyrä, lopeta ompelu kolmannessa merkissä. Laske neula alas, nosta paininjalka ylös, poista nasta, käännä työtä 180 astetta eli kohti seuraavan puoliympyrän ompelemista, aseta nasta neljänteen merkintään ja jatka ompelua kohti viidettä merkintää.

3. Ommeltuasi alimman rivin, siirry seuraavalle riville. Huomaa, että aloitat kuvion alareunasta eli eri kohdasta kuin ensimmäisellä rivillä. Piirroksen kolmannessa mallissa näet nastan paikat ja muodostuvan ompeleen. Mikäli ompelemasi kangas on iso tai raskas, ole tarkka, ettei ympyräohjaimen nastan paikka vaihdu huomaamatta. 

Lisävinkkejä ympyräohjaimen käyttöön voit löytää mm. Neulanhaltijalta - klik ja klik - ja Kototeolta - klik, klik, klik.

Tämän päiväpeiton myötä toivon todella kauniita unia pikkumies Aalle - nimittäin unet ovat olleet aikamoisen vähässä viime aikoina niin hänellä kuin luonnollisesti sitten minullakin. Ehkäpä nämä simpukkakuviot liplattelevat rauhoittavasti ja uni on sikeä vauvalle ja siten minullekin. Toivotaan parasta!

Pysykää lämpiminä!

Anni





8

Monistettuja juustolautoja

Joulun alla pähkäilin, mitä ihmettä voisin antaa lasten kummeille ja sukulaisille joulumuistamiseksi. Tykkään antaa käytännöllisiä ja käyttöön tulevia lahjoja. Villasukkia ei ihan lähde kymmenittäin puikoilta, ja aika moni idea on jo käytetty edellisvuosina, joten piti keksiä jotain muuta. Itse yrittäessäni puhdistaa laatikkoja ja hyllyjä kaikesta turhasta, tällainen lahjapohdinta on myös kuumottavaa, koska en missään nimessä halua pahentaa muiden taistelua turhan tavaran kanssa.


Päädyin antamaan lahjaksi juustolautoja, jonka pinta on liitutaulumaalilla maalattu. Juustoja tarjotessa lautaan voi kirjoittaa kunkin juuston kohdalle, mikä juusto on kyseessä. Ei tarvitse kysellä koko ajan, että oliko tämä nyt sitä goudaa vai gruyeriä. Sain isäni loputtomista puuvarastoista koivuliimalevyä. Vedin koivupalojen siistiin pintaan kolme kerrosta liitutaulumaalia telalla. Puutyökerhossa palastelin levyt sopivan kokoisiksi sirkkelillä ja jyrsimellä jyrsin reunat viistoiksi. Ennen paketointia hioin puisiksi jääneitä reunoja hieman. Näitä valmistui monta aika kivuttomasti, sopii siis hyvin monistettavaksi lahjaksi. Hetken mietin, onko liitutaulumaali ihan elintarvikekelpoinen. Ei ehkä, myyntiin tällaisia siis en valmistaisi. Tosin kaikille lahjani saaneille kerroin, että tässä ei ole elintarvikeleimaa, äläkä syö sitä lautaa.

Lempikohtani näissä juustolaudoissa on tuo kulma. Niin kaunis ja geometrinen. Jyrsin on kyllä huippumasiina.

Mutta niin. Miksi kuitenkin päädyin antamaan lahjaksi juustolaudan, eli materiaa, jollekin jopa turhan tavaran, jos ei juustoista niin perusta? Tätä ei ole pakko käyttää juustolautana. Tätä voi pitää myös tavallisena liitutauluna! Ainakin meidän viisveelle tämä oli huippu, hän tykkäsi oitis alkaa piirrellä siihen. Ja jos ei sitä tykkää käyttää juustolautana, eikä liitutauluna eikä saa myytyä kirpparilla, sen voi aina pistää takkaan polttopuuksi ja turhan tavaran ongelma on poistunut :D

Raikasta talviviikonloppua!

Anni
2

Viisi käsityöntekijän sudenkuoppaa ja miten välttää ne

Teen käsitöitä paljon. Siis paljon. Päivittäin, koko ajan - ainakin joidenkin mielestä. Toki saan paljon aikaan, mutta kyllä tulee välillä aikamoisia mokia. Usein tungen mokat jonnekin käsityölaatikon syvyyksiin. Saatan riittävän pitkän ajan päästä kaivella ne esiin ja korjata. Tai olen vimmastuksissani heittänyt joskus jotain roskikseenkin. Mutta koska virheet on tehty opittaviksi, ajattelin koota ne viisi yleisintä sudenkuoppaa, johon sorrun. Ehkä itsekin osaan ottaa näistä myöhemmin opiksi.



1. Trendit

"Voi miten hieno juttu! Ai tuokin teki! Hei tästä on nousemassa trendi! Minäkin haluan tehdä! Kyllä sitä varmaan tulee käytettyä." Tällainen ajatuskulku käy helposti trendien kanssa. Sosiaalinen media on omiaan lietsomaan erinäisiä buumeja käsitöiden saralla. Tänä syksynä on näkynyt virkattuja hittipipoja, viime jouluna kaikki virkkasivat valopalloja, keväällä kaikki askartelivat yrttipussukoita. Ja viime kesänä minun feedini täytti espadrillokset. Nuo lättäpohjaiset kengät, johon voi ommella haluamansa kuosit ja aijettä on kauniit ja omaperäisen ihanan suloiset tossukat. En ehkä ostaisi kaupasta tällaisia, mutta jos itse tekisin, niin varmasti käyttäisin. Niinhän minä ajattelin. Sain vieläpä ajatuksen, että mummin nahkatakin rippeet saisin tähän käytetyksi. Tein yhtä tossua kolme iltaa ja sain yhteensä sormiini viisi rakkoa, nopeammin siis en olisi voinut niitä rakkojen vuoksi tehdä. Ylpeänä sujautin tossun jalkaani ja mikä pettymys: Tossu ei yhtään istunut jalkaani, tossun muoto ei hivellyt silmääni lainkaan eikä pahainen kenkä tahtonut pysyä jalassakaan. Laitoin kengät odottamaan innostusta korjata ja ähertää se toinen. Mutta miksi? Siksi, että olisi taas yksi kenkäpari käyttämättömänä? Että voisin sanoa tehneeni kengät itse? Vaati nöyryyttä, mutta päätin purkaa sen, mitä olen saanut aikaan, ja myydä nuo pohjat jollekin, jolle ne sopivat paremmin. Tämä trendi ei ollut minulle.

Ratkaisu: Ole uskollinen omalle tyylillesi. Jos et ostaisi kaupasta pitsipalloa, niin tuskin rakastat sitä itse tehtynäkään. Sama toimii virkatussa matossa, laatikkopaidassa, kangasvalinnoissa kuin espadrilloksissakin ja niissä lukuisissa muissakin trendeissä.


2. Liian vähän materiaalia

"Ihana ohje! Mulla olisi tähän lankaakin, tosin vähän hintsusti. Jos teen vähän pienemmän, niin kyllä se varmasti mahtuu. Silmukka sinne tai tänne." Ihanaa optimismia! Näin käy helposti niin neuloessa kuin ommellessakin. Surkuhupaisa malliesimerkki oli ihan hiljan, kun innoistuin Bää-kirjan huovutetusta nallekarhuhatusta. Lankalaatikossa oli hieman hahtuvalankaa. Ajattelin, että nipistän hieman leveydestä ja venytän sitten valmista lopputulosta. Lopputulos ei mahtunut viisivuotiaan päähän, jolle sen olin ajatellut. Eikä se mahtunut myöskään 9kk-vauvani päähän. Ilmeeni oli kuin vauvalla. Juuei onnistunut.

Ratkaisu: käsitöitä tehdessä kannattaa olla mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän materiaalia. Se pieni (rahallinen) satsaus siihen ylimääräiseen osuuteen saattaa olla kullanarvoinen ja käsityö on niin arvokas jo materiaalinsa kuin siihen käytetyn aikansa suhteen, että pieni säästö voikin olla suuri menetys. Älä siis pihtaile materiaalien kanssa.


3. Oikoreitti

Huolitteleminen ommellessa on tylsää. Siihen menee aikaa eikä se varsinaisesti näy päälle päin. Mutta se on tärkeää. Tein alkusyksystä ihanan pienen korkkilaukun. En jaksanut huolitella yläreunaa, koska ajattelin, ettei se kuitenkaan purkaannu. Olisi kannattanut. Kangas liestyi ja nyt repsottaa ikävästi. Se minuutin satsaus olisi kannattanut tässä kohtaa, vaikka silloin olikin kiire saada valmista aikaan.

Ratkaisu: Huolittele. Huolittele, huolittele, huolittele. Aina!


4. Liiallinen innostus

Innostun helposti ja aloitan projektin. Sitten innostun taas ja aloitan uuden projektin. Sitten innostun taas ja aloitan uuden projektin. Lopputulos on satamiljoonaa keskeneräistä työtä eikä yhtäkään valmista. Keväällä laskin keskeneräisiä käsitöitäni ja lopetin laskemisen ylitettyäni kolmenkymmenen. Innostuksen vallassa aloitetut työt jäävät helposti kesken ja aika tai lasten pituuskasvu ajaa niiden ohi ja keskeneräisen työn kohtalo on tulla puretuksi tai päätyä sinne tilkkulaatikon perukoille, jonne tungen sen yhä syvemmäll.

Ratkaisu: Hillitse. Olen yrittänyt kasvattaa itsehillintääni. En ole onnistunut täydellisesti, mutta olen kehittynyt. Mielijohdeprojektit ovat vähentyneet ja odotellessa selviää, mikä on oikeasti projekti, johon haluaa tarttua. Kun odottaa hieman, saa seuraavaan projektiin vähän intoa ja vauhtia, kun sen vihdoin saa ottaa työn alle.

5. Kiire tai väsymys.

"Neulon vielä tämän rivin. Ompelen vielä tuon sauman. Enää vähän ja tämä on valmis." Ja sitten menee pieleen, koska mitäpä muutakaan voi tapahtua, jos hutiloi. Väsyneenä tai kiireessä virheitä tulee enemmän ja ne virheet ottaa myös enemmän päähän ja tekisi mieli heittää ompelukone ikkunasta tai katkaista puikot. Jos väsyttää, pitää nukkua. Jos on kiire, pitää käsityöt laittaa sivuun. Se ei ole oikea hetki yrittää saada valmiiksi nopeasti.

Ratkaisu: käsitöihin kuuluu levollisuus. Väsyneessä ja kiireessä tulee virheitä helposti, joten älä tee käsitöitä väsyneenä tai kiireessä. Siinä ei voita mitään.


Nämä ovat suurimmat kompastuskiveni käsitöiden parissa ja näissä yritän kehittyä. Millaisia kestomokia teillä on? Vai olenko ainoa kompastuja?

Anni
21

Sukka-finlandia - Kuvastin

No niin täältä se kuulkaa sinnikäs hiihtäjä umpihangessa hiihtelee eteenpäin sukka-finlandiassa. Tahti on aivan omaa luokkaansa, mutta etenee, etenee. Sukka-finlandiassa siis valmistetaan kuudet (tai kahdeksat sukat, jos lämmittely- ja mysteerisukat lasketaan mukaan). Toiset ne kisaa, minä otan oppia ja etenen. Sisulla. Viimeksi valmistui jouluaaton vastaisena yönä Keväällä kerran -lämmittelysukat. Nyt putosi puikoilta Veera Välimäen suunnittelemat Kuvastin-sukat. (Ne ensimmäisen etapin kirjoneulesukat on puolivälissä eli toinen on tehty. Kolmannen etapin ohje tulostettu.)


Tässä on sukat minun makuuni. Ihanan lämpöinen harmaa väri. Kaunis ja helposti muistiin jäävä neulekuvio piti minut ladulla ja innon neuloa näitä sukkia. Vaikka sukka näyttää noin ulkopuoliselle simppelihköltä, opin kuulkaa taas uutta! Aivan huippu oli luoda silmukat kärkeen "magic cast-onnilla". Siihen ne tupsahtivat, aivan yllättäen, 20 aloitussilmukkaa! Toinen opin paikka oli kantapää lyhennetyin kerroksin. Tuntuu, että ensimmäistä kertaa ikinä sain tällaisen lyhennetyin kerroksin tehtävän kantapään onnistumaan nätisti. Ai tätä iloa! Ja kolmanneksi opin kierretyn joustinneuleen. Vähän oli tylsää ja hidasta minun makuuni, mutta opinpa senkin.


Ohje: Veera Välimäki: Kuvastin
Lanka: Kaupunkilanka, Rotvalli

Näistä tuli oikein söpöset. Taisi vaan olla tuo Rotvalli-lanka hieman turhan paksua tähän, uskoisin näiden sukkien nimittäin istuvan hieman paremmin 38-jalkaan kuin omaan 37-jalkaan. Katsotaan siis, jäävätkö nämä meille vai menevätkö pakettiin.

Pysykää lämpiminä!

Anni
1

Merkit ja sertifikaatit tekstiileissä

Pari vuotta sitten kirjoitin viiden jutun Made in ??? -sarjan. Tekstiilien ekologisuus sekä eettisyys on minulle tärkeää. Valitsen harvoin uutta ja silloin kun valitsen, pyrin tekemään kestävän valinnan. Enenevissä määrin myös kankaiden (ja lankojenkin!) tiedoissa on alkanut olla erilaisia ekologisuudesta ja eettisyydestä kertovia merkkejä ja sertifikaatteja. Sertifikaatit ovat aina kauhean kivoja, mutta tietääkö jokainen varmasti, mitä ne tarkoittavat? Joskus voi mennä puurot ja vellit vähän sekaisinkin, niin meni minullakin, kun alkuperäisessä tekstissä puhuin ympäristömerkeistä, vaikka kaikki esittelemäni merkit eivät olekaan ympäristömerkkejä, vaan voivat kertoa monesta muustakin asiasta. Yhdessä Made in ???-sarjan teksteistä valotin eri sertifikaatteja hieman ja ajattelin, että koska asia ei ole vanhentunut mihinkään, on aika nostaa nämä taas esille.



Voit tulostaa kahden vuoden takaisen ympäristömerkkioppaani (joka siis ei sisällä vain ympäristömerkkejä, vaan myös eettisyydestä kertovia merkkejä ja sertifikaatteja) vaikka rahapussiisi täältä. Taitteluohjeen löydät täältä!



1. Reilu kauppa

"Maailma muuttuu ostos kerrallaan." Työntekijöillä on paremmat olot sekä kunnollinen palkka. Sertifikaatti takaa, että tuotteen valmistuksessa ei ole käytetty pakko- tai lapsityövoimaa. Vahingollisten kemikaalien käyttäminen puuvillan viljelyssä on kiellettyä. Reilu kauppa kannustaa luonnonmukaiseen viljelyyn. Reilun kaupan tekstiileitä on ollut ainakin Finlaysonilla myynnissä.


2. Luomu

Luomu-sertifikaatti takaa, että maatalousperäisistä raaka-aineista vähintään 95% on luonnonmukaisesti tuotettu. Synteettisiä lannoitteita tai myrkyllisiä torjunta-aineita ei saa käyttää. Luomuun kuuluu myös kunnollinen palkkataso sekä kielto käyttää pakko- tai lapsityövoimaa. Luomupuuvillasta valmistettuja kankaita on näkynyt enenevissä määrin kotimaisissa kangasverkkokaupoissa.


3. Öko-tex 100

Tätä  merkkiä näkyykin jo aika paljon, niin valmiissa vaatteissa kuin kankaissakin. Viimeisimmäksi huomasin öko-tex -merkinnän Kaupunkilangan lankavyötteessä. Öko-tex 100 -tuotteessa ei saa olla haitallisia torjunta-aine-, raskasmetalli- tai formaldehydijäämiä (tämä saa minut miettimään, mitä kaikkea mahtaakaan olla tuotteissa, joissa EI ole tätä sertifikaattia). Olemassa on myös Öko-tex 1000 - ja Öko-tex 1000plus - sertifikaatit, jotka ulottuvat haitta-aineiden lisäksi myös energiankulutukseen sekä työolojen eettisyyteen.

Kikapin kankaiden kohdalla lukee maininta sekä GOTS-sertifikaatista että öko-tex-standardista.

4. GOTS

GOTS-sertifikaatti on laaja eettisyyden ja ekologisuuden sertifikaatti. Tätäkin näkyy enenevissä määrin kaupan hyllyillä, niin kankaissa kuin vaatteissa. GOTS kattaa koko tuotantoprosessin. Vain luonnonmukaisesti viljellyt luonnonkuidut voivat saada sertifioinnin. Huomioon otetaan myös ihmisten ja eläinten hyvinvointi. Sertifikaatti voi olla koko tuotteella tai vain kuidulla. Olen usein nähnyt käytettävän joko GOTS- tai luomu-merkintää sekaisin kankaissa. Olen törmännyt GOTS-merkkiin myös joissain Lindexin vaatteissa.

Ostin miehelle isänpäivälahjaksi ONE-merkkisen paidan, josta löytyi eettisyydestä kertova merkki.


5. Fair wear foundation

Fair wear foundation valvoo ja pyrkii parantamaan vaateteollisuuden työoloja koko tuotantoprosessin ajan. Olen törmännyt tähän merkkiin muutamia kertoja, mm. lapsen makuupussissa sekä miehen T-paidassa.


6. Ympäristömerkit

"Reduce yourenvironmental impact by buying EU ecolabel products." Ympäristömerkillä varustettu tuote täyttää tiukat ympäristövaatimukset. Vaatimukset huomioivat raaka-aineet, valmistuksen, käytön sekä loppusijoituksen. Vaatimuksia asetetaan laadulle, terveydelle ja turvallisuudelle.

7. Avainlippu

"Suomalaisen työn puolesta." Usein tuotteissa näkyvä merkki, joskaan se ei kerro ekologisuudesta tai eettisyydestä vaan kotimaisuudesta. Avainlippu-tuotteen kotimaisuusaste tulee olla vähintään 50% sekä yrityksellä on oltava merkittävä kotimainen omistusosuus.

8. Textile exchange

"Textile exchange is a global non-profit that works closely with our members to drive industry transformation in preferred fibers, integrity and standards and responsible supply networks." Tämä sertifikaatti kannustaa kestävään tekstiiliteollisuuteen. Sertifikaatilla on kriteerejä ympäristöystävällisyyteen liittyen. Sertifikaatin voi saada luomu-materiaalit, luonnonkuidut sekä kierrätysmateriaalit.

9. Child Labor Free

Tämän sertifikaatin omaavissa tuotteissa ei saa missään valmistusvaiheessa olla käytetty lapsityövoimaa. (PS. Unicefin mukaan maailmassa on 150 miljoonaa lapsityöläistä.)

10. BSCI - nykyisin Amfori

"Trade with purpose." Amfori-tuotteen tavoitteena on parantaa teollisuuden eettisyyttä.

11. SA8000

"Advancing the human rights of workers around the world." SA8000 on kattava eettisen työn sertifikaatti. Se pyrkii läpinäkyvyyteen sekä tukee vastuullisuuteen ja kestävyyteen.

12. Global recycling standard

Global recycling standard kertoo, kuinka paljon tuotteessa on kierrätettyä materiaalia. Tällä merkillä on myös ympäristöystävällisyyteen ja eettisyyteen liittyviä kriteerejä.

13. Bluesign

"Managing input. Responsible actions." Bluesign kattaa koko tuontantoketjun. Se rajoittaa käytettäviä kemikaaleja ja ympäristöön joutuvia päästöjä. Bluesign myös takaa työntekijän sekä kuluttajan turvallisuuden.

Lähteet
luomu.fi
vihreatvaatteet.com


Toivottavasti opit jotain uutta niin kuin minä tein tätä kirjoittaessani!

Anni
5

Yksisarvis-lapaset

Olen monesti ylistellyt pinterestiä ja sen ideoita ruokkivaa voimaa. Pinterestille on kuitenkin tullut toinen kilpailija ideoivassa mielessäni, instagram. Kun seuraa monia käsityöntekijöitä, löytyy paljon myös tuoreita ideoita.


Näin yksi päivä iiiiihanat yksisarvislapaset @marinelamaa-tilillä. Nähtyäni lapaset, oli minun aloitettava oitis samanmoiset Eelle. Kaivelin lankalaatikosta Novitan 7 veljestä -lankaa. Ale-laarista  hamsteroitu Novitan Polaris-lankakin lähti matkaan. Ohje on kiilapeukullinen lapsen lapanen, koko 110 niin kuin Eekin. Sen verran lapaseni eroaa alkuperäisestä yksisarvislapasesta, että oikeastaan omallani ei ole sitä sarvea. Päätin, että peukut saavat ajaa korvien asiaa ja yksisarvisuus on lähinnä villissä värityksessä.

Kaksi langanpohjukkaa kahden langan ali ja langanpäät silmukasta läpi.

Heposen harja on ryijysolmuin solmittu. Kun langan solmii vähintään kahden lapasen langan ali, on ote solmussa vähän tukevampi. Rusetit laitoin harjalle sivuun, jotta näissä aika epäkäytännöllisissä lapasissa olisi ihan hitusen verran enemmän järkeä. Niin, eihän se ole kauhean järkevää, että peukalon tyvessä kulkee lankapehko. Mutta mitäpä ei kauneuden eteen tekisi vai miten se nyt menikään.



Iiiiiihhhhanaa viikonloppua!

Anni
0

Hyväntekeväisyyttä käsillä tehden 2018

Tähän postaukseen tarvitsen sinun apuasi, joten olisin kiitollinen, jos maltat lukea loppuun saakka.

Vuosi 2017 oli todella hyvä. Se oli todella hyvä monestakin syystä. Toisen lapsemme syntymä oli huippujuttu. Oli myös ihanaa viettää paljon aikaa perheen kanssa. Tunsin myös vahvasti, että olen oikeassa paikassa, oikeaan aikaan tehden oikeita asioita. Kiitollisuus täytti mieleni vuoden aikana hyvin usein. Jo alkuvuodesta päätin, että en halua omia iloa itselleni, vaan haluan jakaa iloa ja hyvää muillekin. Päätin, että nyt patistan itseni tekemään enemmän hyväntekeväisyyttä. Luontevinta se on minulle käsitöitä tehden. Hyväntekeväisyydestä tulee itsellekin hyvä mieli. Tekee hyvää Nähdä ne muut ihmiset, ventovieraatkin.


Hyväntekeväisyys on siitä kiva juttu, että sitä voi antaa juuri niin paljon kuin itsestä tuntuu hyvältä. En olekaan tehnyt mitään suurta urotyötä. Valmistin pari nuppupeittoa keskosille, ompelin heijastimen eturauhassyövän tutkimuksen ja hoidon hyväksi järjestettyyn huutokauppaan ja kävin parin tunnin ajan paketoimassa Hope ry:llä joululahjoja. Suurin hyväntekeväisyysjuttuni on ollut IKIOMA-kosketuskirjojen ompeleminen näkövammaisille lapsille. Hyväntekeväisyys voi siis olla pieniä ja nopeitakin juttuja!


Uskon, että jokainen pienikin hyvä teko tässä maailmassa lisää hyvyyttä ja tekee tästä maailmasta hieman kauniimman. Siksi haluan tehdä käsitöillä hyvää tänäkin vuonna. Koen käsityö-hyväntekeväisyydessä ongelmalliseksi informaationkulun - kaikista keräyksistä ei löydy kovin helpolla tietoa. Siksi haluan tehdä tästä postauksesta alati päivittyvän postauksen - teidän avullanne. Kokoan tähän linkkilistan käsityö-hyväntekeväisyyskohteista. Olkoon se apuna jokaiselle, joka haluaa tehdä jotain hyvää tämän vuoden aikana, jotta jokainen voi löytää sen oman tapansa hyväntekemiselle. Muistathan, että pienikin teko on tärkeä!



Jos tiedät jonkin käsityö-hyväntekeväisyyskohteen, kerro siitä kommenttikentässä ja laita mukaan myös linkki, josta löytyy lisätietoa. Minä lisään näitä linkkejä listaan. Näin jokaisen on helppo löytää erilaisia vaihtoehtoja hyväntekeväisyydelle.

Käsityö-hyväntekeväisyyskohteet 2018


Ompeleminen

IKIOMA-ensikirjat näkövammaisille lapsille.
Siskomyssyt syöpään sairastuneille
Suomen suurin joululahja, pehmoleluja pienille potilaille eri sairaaloihin.
Valtakunnan vauvan äitiyspakkaus. Käsitöitä vauvalle hyväntekeväisyytenä Hope ry:lle sekä valtakunnan vauvalle.
Keskosmyssyjä Kuusessa. Keskosmyssyjen ompelemista kangaskauppa Kuusessa Helsingissä.
Vaatteita vastasyntyneiden teho-osastolle.
Vaaka ry:n käsityökeräys. Tänä vuonna kerätään vauvan aluslakanoita, trikoisia vauvamyssyjä tai neulottuja vauvan lakkeja, tumppuja ja sukkia.

Neulominen ja virkkaus

Sukka-finlandia neulekilpailu. Ilmoittautuminen 28.2. saakka. Osallistumismaksu menee Suomen Punaisen Ristin kriisityöhön.
Neulomuksia sydämestä -facebookryhmä. Yhteiset vuosittain vaihtuvat keräyskohteet erilaisille neulotuille tuotteille.
Eläinsuojelukeskus Tuulispään villasukkakeräys 11.2.2018 asti. (Huom! Villasukat oltava villattomia!)
Lapasia ja sukkia Nuorten Turvataloille helmikuun 2018 loppuun saakka. Lisätietoja mirmaat (a) gmail.com
Sytomyssyt TAYS:ssa on pulaa sytomyssyistä.
Nuttuja vastasyntyneille Etiopiaan. Myös ommellut nutut käyvät.
Vaaka ry:n käsityökeräys. Tänä vuonna kerätään vauvan aluslakanoita, trikoisia vauvamyssyjä tai neulottuja vauvan lakkeja, tumppuja ja sukkia.

Askartelu

Ihanat ilahduttajat -facebookryhmä. Ryhmä järjestää erilaisia iloa tuottavia tempauksia, pääsääntöisesti korttikeräyksiä.

Kaikki käsityöt

Untuvapakkaus. Mm. itsetehtyjä vaatteita, nuppupeittoja, myssyjä, tumppuja, töppösiä ja turvalonkeroita keskosvauvaperheille.
Varsinais-suomen sininauha ottaa vastaan käsitöitä aikuisten ja lasten koissa lahjoitettavaksi asiakkailleen ja heidän perheilleen. Heidän asiakkaitaan ovat mm. päihde-, mielenterveys- tai vankilataustaisia tai muuten syrjässä olevia pitkäaikaistyöttömiä. Myös heidän asiakkaansa lähipiiri, esimerkiksi lapset, elävät niukoissa oloissa. Villasukat heillä ovat menneet kuin kuumille kiville. (Teksti lainaus kohteesta vinkanneelta ihmiseltä.)
Rekku rescue ry ottaa vastaan tavaralahjoituksia, myös esimerkiksi käsitöitä. Linkin takaa löytyvistä sähköpostiosoitteesta saa lisätietoa.


Ihanaa uutta vuotta 2018!

Anni


11
Sisällön tarjoaa Blogger.