OHJEET

OHJEET
OHJEET

OMPELEMINEN

OMPELEMINEN
OMPELEMINEN

NEULOMINEN

NEULOMINEN
NEULOMINEN

Twistiä vaatteisiin alikeompelulla + ohje

Postaus sisältää blogiyhteistyönä saatuja kankaita NOSHilta.


Havaitsin muutama aika sitten, että usein kaupassa myytävät tyttöjen vaatteet kutsuvat koskemaan ja ihailemaan glittereineen ja erilaisine pintoineen, kun taas poikien vaatteet ovat hengeltään melko kylmiä ja niissä on korkeintaan jokin painokuva. Tämän oivalluksen tajuttuani, minulle on ollut tärkeää kuvioida meidän pikku-Aan vaatteet jollain tavoin. Onhan se sitä paitsi kivempaa ommella jotain muuta kuin aivan "tyhjiä" vaatteita! Vaihtoehtoja twistiin on paljon aina kankaanpainannasta päällikeompeluun (aka applikointiin), mutta helppoutensa vuoksi olen tykästynyt koristamaan vaatteita alikeompelulla. Näissä vaatteissa olen tosin tehnyt alikeompelun hieman toisin kuin perinteisesti. Yleensä alikeompelussa leikataan pääkankaaseen reikiä, mutta tässä versiossa leikataan päälle ommeltua kangasta. Lopputulos on rouheampi kuin applikoinnissa, mutta itse ihan tykkään tästä rosoisuudesta. Lisäksi sydän ei ole aivan niin syrjällään tällä tavoin leikatessa, kun mokan sattuessa voi vielä tilanteen korjata.


Tarvitset:
haluamasi kankaat 
irtirevittävää tukikangasta
nuppineuloja, sakset ja ompelukoneen

Leikkaa kappale, johon kuva tulee, jo valmiiksi. Leikkaa reilun kokoinen pala kangasta, josta haluamasi kuvio tulee. Asettele kuviokangas vaatekankaan päällipuolelle ja nuppineulaa se kiinni tasaisesti reunoiltaan.


Jäljennä haluamasi kuvio irtirevittävälle tukikankaalle ja kiinnitä se vaatekankaan nurjalle puolelle kuviokankaan kohdalle. Huom! Kuvion tulee olla peilikuvana. Varmista myös, että tukikangas sekä kuviokangas ovat varmasti päällekkäin.


Ompele kuvio nurjalta piirtämääsi viivaa pitkin. Käännä kappale ja leikkaa ylimääräiset kuviokankaat pois. Halutessasi voit tikata kuvion reunat tiheällä siksakilla, nurjalla oleva tukikangas tukee sopivasti. Itse olen jättänyt tikkaamatta, koska siitä tulee kiva efekti. Silloin pitää pitää huoli, ettei leikkaa kuviokangasta liian läheltä ommelta. Silloin helposti kangas purkautuu ja pääsee karkaamaan ompeleen alta.


Tässä on vielä muutamat samalla tavalla tekemäni paidat viime kesältä. Niin se pieni poika vain kasvaa, posket pyöristyvät, ja vaatteet jäävät pieniksi. Mikä ihana tekosyy siis ommella jatkuvasti uusia söpöyksiä. Nämäkin paidat on ommeltu NOSHin puuvillajerseystä.



Pysykää lämpiminä talven taas kerran yllättäessä!

Anni
0

Leipää laudalla

"Ootko kauankin tehnyt puutöitä?" minulta kysyttiin ensimmäisellä kansalaisopiston puutyökurssikerralla. Suinkaan kyseessä ei ollut mahtavien taitojeni ihastelu, vaan kysymys sai jatkoa "kun tuo työskentelysi näyttää niin söpöltä". Vastaus oli, että ihan ensimmäistä kertaa elämäni aikana. Ihan totta tuo ei tokikaan ollut, taisin minä puutöitä tehdä puolen vuoden ajan kolmannella luokalla eli sen yli 20 vuotta sitten sekä kolmen tunnin ajan pakollisella kurssilla OKL:ssa. Mutta muutoin puutyöt ovat olleet aikamoisen vieras alue minulle ja niitä olen hiljalleen päättänyt ottaa käsityörepertuaariini. Aloitinkin puutöiden teon veljeni kanssa elokuussa nikkaroimalla kuusikulmaisen rasian, mutta kuten tekstissäni mainitsin, ei ihan ollut omatoimista työskentely tuolloin. Nyt palasin lähtöruutuun ja aloin tehdä minuntasoisiani juttuja.

Olemme elelleet keväästä lähtien mökillä nyt äitiyslomani sen salliessa. Siellä monena aamuna olen miettinyt, että leipälaudat olisivat vallan kätevät. Ei tarvitsisi niitä tiskata ja ne olisi mukavan söpöt muutenkin. Päätin aloittaa nikkarointiharrastukseni siis leipälaudoilla. Pääsin käyttelemään höyliä (kahta eri sorttia, mutta nimiä en muista - paksuushöyläksi taidettiin sitä toista tituleerata), sirkkeliä, nauhahiomakonetta ja pylväsporakonetta. Tutustuin myös ensi kertaa petsiin ja keittiötasoille tarkoitettuun öljyyn. Perheeni pitää huolen materiaalieni löytämisestä, sillä kahvanahkapalat sain veljeltäni ja naulat sekä puut isältäni. Ihan helpottavaa tämä perheeni tuki näissä uusissa haasteissa, voisi muuten jäädä tämä harrastus lyhyeen. Pääsin myös harjoittelemaan eri työvaiheita monta kertaa, sillä tein lautoja kuusi, riittää sitten vieraillekin. Kertaus on mainioin opintojen äiti.


Nyt kelpaa mökillä askarrella kauniita aamupalaleipiä. Hitaasti mutta varmasti siirryn seuraavaan puutyöprojektiin, mutta siinä samalla tietenkin on keskeneräisten töiden korissa monen monta neuletta sekä ompeluprojektia.

Anni
0

Pilviset pöksyt

Villahousut uupuivat tämän syksyn garderoobista, joten kävin tuumasta toimeen. Olen ihastunut pilven reunalla -kuvioon, joten törmättyäni tähän kuvioon villahousuissa täällä, oli sanomattakin selvää, millaiset housut Eelle neuloisin. Ohje oli garnstudion Ulrik ja lankana Kaupunkilangan Kivijalka. Housujen malli on mukavan slimmi ja sopii löysiä housuja inhoavalle typykälle. Pituutta on housuissa taas jälleen siten, että housut menevät varmasti vielä ensikin vuonna. Kasvunvara, siihen näemmä aina varaudun, mutta eipä se huono asia ole.


Huomasin käsialani muuttuvan aina kirjoneuleen kohdalla löysemmäksi. Housujen valmistuttua venyttelemällä ja vanuttelemalla sain onneksi tasoitettua epätasaisuuksia. Tämän projektin kohdalla pohdin erilaisia villavaatteiden viimeistelytapoja. Itse olen tykästynyt höyryttämään valmistuneet tuotteet parin sentin päästä neuleesta silitysraudalla. Jos silitysrautaa ei ole ollut maisemissa, olen jättänyt valmistuneen työn märän pyyhkeen alle yöksi, mutta mielestäni lopputulos ei ole silloin niin tasainen kuin silitysraudalla höyryttäessä. Jotkut kastelevat työt kokonaan,  tätä en ole itse kuitenkaan koskaan kokeillut. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä konkreettinen ero on höyrytyksellä ja kokonaan kastelemisella.


 Nyt tarkenee!

Lämpimiä ajatuksia toivotellen, Anni
2

Taikapalikka kankaista

Markkinoilla on ollut jo pitkään aivan ihania kuviotrikoita. Vaikka sorrun välillä turhiin käsityöhankintoihin, pidän aika tiukkaa seulaa kangasostoksissa, ettei varastot aivan pursuaisi yli äyräiden (tai ainakaan yhtään enempää). Se tarkoittaa sitä, että pidän todella ostamistani kankaista, mikä taas puolestaan tarkoittaa, että mieli on vähän haikea, kun kangas on käytetty. Siihen kankaaseen vähän hassusti tavallaan kiintyy.


Pinterestiä (taas kerran) skrollatessani löysin todella hauskan taikapalikkaidean ja oivalsin, että pienet muistot muutamista suosikkikankaistani saisin säilöttyä tällaiseen palikkaan. Palikassa on ideana, että palikoita kääntämällä tulee esiin uudenlaisia kuvia ja taas uudenlaisia. Nuo kahdeksan palikkaa kuitenkin pysyvät toisissaan kiinni.


Minulla oli vielä Een vauva-ajoilta jäljellä isäni tekemiä käsittelemättömiä puupalikoita, joita käytin tähän kahdeksan. Kuvia taikapalikkaan tulee kymmenen, kaksi isompaa (2x4 palikkakoossa) ja kahdeksan pienempää (2x2 palikkakoossa). Teippasin ensin palikat ohjeiden mukaisesti. Kiinnitin trikookankaisiin vahvan tukikankaan ja liimasin ne yksi kerrallaan ohjeiden mukaisesti leikaten. Otin aina ennen liimaamista teipit pois. Käyttämäni ohjeet taikapalikan kokoamisessa ovat
täällä        sekä       täällä.


Aina voi projekteista oppia ja niin tässäkin olisin voinut tehdä muutamia asioita toisin. Tässä muutama kompastuskivi, josta voi ottaa oppia.
1. Käytin itse tehtyjä palikoita. Näin ollen palikat eivät olleet aivan juuri tarkalleen kuutioita ja täsmälleen samankokoisia. Sen takia palikka ei joka muodossa asetu täydellisesti. Tehdasvalmisteiset palikat siis toimivat varmasti nätimmin.
2. Joustavat kankaat ehdottomasti tarvitsivat tukikankaan alleen, muutenhan kankaat olisivat venyneet ikävästi taitekohdissa. Trikoo+tukikangas -yhdistelmä on kuitenkin niin paksu, että se hankaloittaa palikoiden asettumista nätisti. Yksi kuvista oli joustocollegea ja tukikankaan kanssa se oli aivan liian paksu.
3. Kun kankaan alla on tukikangas, potentiaalisia kuvan irtoamiskohtia on tuplasti - tukikangas voi irrota palikasta ja kangas tukikankaasta. Näin kävikin muutamaan otteeseen ja olen paikkaillut irronneita liimauksia. Kaikista paras kangas tällaiseen projektiin olisi siis ohut joustamaton puuvilla, jonka voi liimata palikkaan suoraan ilman tukikankaita.
4. Vaikka ohjeessa suositeltiin kulmien maalaamista yhtenäisellä värillä, en jaksanut sitä tehdä, kun sopivaa maalia ei ollut käden ulottuvilla. Olisi kannattanut. Lopputulos olisi näyttänyt viimeistellymmältä.


Mutta nämä kompastuskivet ei tämän palikan kotikäyttöä haittaa! Tykkään palikastani ja jaksan pyöritellä sitä käsissä, vaikka se ei täydellinen olekaan.

Palikan toiminnassa voit nähdä instagramissani.

Leikkisää keskiviikkoa!

Anni
9
Sisällön tarjoaa Blogger.