OHJEET

OHJEET
OHJEET

OMPELEMINEN

OMPELEMINEN
OMPELEMINEN

NEULOMINEN

NEULOMINEN
NEULOMINEN
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ohje. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ohje. Näytä kaikki tekstit

Kirjan- ja vihkonpäälliset kankaasta - ohje

Esikoinen aloitti koulutaipaleensa reilu viikko sitten. Tämän mukana tulee monenlaista uutta opittavaa, kuten esimerkiksi se, että nyt pitäisi olla mielipide kontaktimuovista. Hieman pohdin ja mietin ja mielipidehän siitä löytyi: maalaisjärki. Jos kirjan pitää kestää esimerkiksi vielä toisellekin käyttäjälle, ehdottomasti muovia pintaan. Sillä muovikerroksella pidennetään koulukirjan ikää monen monituista vuotta! Mutta jos kirja on vaikkapa puoli vuotta käytössä oleva tehtäväkirja tai vihko, niin en suotta muovia siihen pintaan pistäisi. Se on mielestäni ajan-, vaivan- ja rahanhukkaa plus että vaikka sillä ei nyt maailmaa pelasteta, on se turhaa roskaa ja kulutusta joka tapauksessa. Koska kuitenkin tykkään, että tehtäväkirjat ja vihkot pysyvät käytössä hyvänä, on ne kiva suojata jotenkin. Näin kässäihmisenä yksi riesa on kangastilkut, joten päätin ottaa tilkut käyttöön ja ommella niistä päällisiä vihkoille ja tehtäväkirjoille.


Kirjan- ja vihkonpäälliset ovat todella nopeita tehdä ja tekeminen onnistuu vähemmänkin ommelleelta. Näin se käy:
1. Laita kangas kaksinkerroin ja aseta päällystettävä vihko tai kirja taitteelle. Leikkaa kangas siten, että ylä- ja alalaitaan jää n. sentin saumanvarat. Jätä leveyssuunnassa ylimääräistä kangasta n. puolet kirjan tai vihkon leveydestä tai hieman enemmän. Mitä syvemmälle suojatasku menee kannessa, sen tukevammin kannet pysyvät paikoillaan. (Kuvien päällisessä nuo läpät jäivät hieman liian kapeiksi, mutta toimii suoja onneksi siitäkin huolimatta!)
2. Päärmää tai huolittele saumurilla kangaskappaleen lyhyet sivut. Tarkista, miten paljon kangas menee vihkon tai kirjan yli ja merkkaa taite nuppineuloin.
3. Käännä yli jäävät läpät kankaan oikealle puolelle, oikeat puolet vastakkain. Ompele saumurilla ylä- sekä alalaita. Ommellessa läpät jäävät kiinni kankaan reunoihin.
4. Halutessasi voit kääntää kiinnitysläppien väliin jäävän taitteen ommellen. Vaihtoehtoisesti voit silittää taitteen. Sujauta päälliset vihkoon ja nauti opiskelusta!


Suojia oli niin mukava huristella, että niitä tuli tehtyä muutamat ylimääräisetkin. Suomen kielen tehtäväkirja sai päällisen vaateompeluista yli jääneistä kangaskaitaleista. Karvainen laikkukangas on omasta lapsuudestani - ompelin siitä silloin laukun, siitä yli jääneestä kankaasta teemme tällä hetkellä tyttären kanssa kepparia ja siitä yli jääneestä kankaasta ompelin matematiikan tehtäväkirjalle suojan. Muut kangaspäälliset ovat vihkoille, jotka ovat standardikokoisia eli tulevat käyttöön ihan varmasti!



Olen ommellut kansia myös kalentereille. Tekemäni ohje korkkikankaasta tehdyille kalenterin kansille löytyy täältä kotilieden kotisivuilta. Myös Kangaskorjaamolla-blogissa on selkeä ohje ja kivoja lisävinkkejä kirjankansiin!

Opiskelun iloa kaikille koulunsa aloittaneille tai sitä jatkaville! 

Anni
8

Raivo-ompelua eli helppo neuletakki

Raivo-ompelus. Sellaiseen ryhdyin tällä viikolla. Kun perheessä on monta jonglöörattavaa osasta, ei juurikaan pääse käymään niin, että saisin ommeltua kerralla alusta loppuun yhden vaatekappaleen tai ylipäänsä mitään. Ja tämäkös ärsytti. Ja muutenkin kaikki oman ajan ja tilan puute. Joten raivo-ompelin. Se tapahtuu näin: peltorit korville, terveiset perheelle, että vaikka näyn, en ole läsnä,  ja sitten saksitaan kangasta vimmatusti ja ommellaan vielä vimmatummin. 

Pellavaneulos löytyi tähän neuletakkiin Eurokankaan palalaarista.
Työstön alle pääsi Eurokankaan palalaarista löytynyt pellavaneulos. Se ei maksanut montaa euroa, siksi uskalsinkin ottaa sen työn alle siinä tunnepuuskassa ja vähän summassa saksittavaksi. Koska sopivaa kaavaa en löytänyt, enkä sen puoleen olisi jaksanut alkaa piirtääkään, käytin luotto-pitkähihaisen kaavaa pohjana tälle neuletakille. Luonnosvihkopiirroksestani näkee suurinpiirtein, miten tein - violetilla on alkuperäinen kaava ja vihreällä lopullinen. Hihoille en siis tehnyt mitään. Etukappale kahtia keskeltä ja pääntietä laajensin ja leikkasin loivasti kohti liepeitä, jotka jatkuivat puoleen sääreen. Samaan linjaan alensin pääntietä takakappaleelta. Kun etu- ja takakappale olivat kiinni toisissaan, saumuroin leveän kaitaleen kaksinkertaisena liepeille niskan ympäri zurp. Taskut sopivaan kohtaan nips ja halkiot naps. Helmojen ja hihojen päärmeet zip. Tehokkaasti, nopeasti, raivossa. Tosin loppuvaiheessa ompelusta huomasin, että raivo ja ärtymys oli kadonnut jonnekin saumurin surinaan. Oli hyvä mieli ja minulla oli uusi neuletakki.

Luonnoskirja on uskollinen ystäväni, joka kulkee aina laukussa. Näin simppeleillä muutoksilla pitkähihaisesta saatiin pitkä neuletakki.

 Paitsi, että aivot tuulettuivat tätä neuletakkia ommellessa, tämä takki tuli todella tarpeeseen vaatevarastoissakin. Ensinnäkin näin imettäessä neuletakit ovat käytännöllisimmät vaatekappaleet ikinä. Toiseksi, mikä onkaan ihanampi vetäistä vilpoisana kesäpäivänä niskaan kuin hengittävä, lämmin, pellavahepenekaapu. Käytiin sateiden jälkeen ensimmäisenä aurinkoisena päivänä samoilemassa Mikkelipuistossa perheen kera ja hulmuavahelmainen pellavaneulostakki oli juuri mainio asuvalinta, ei tullut hiki eikä kylmä ja kivaltahan se näyttää luottoimetystopin ja -farkkujen päällä.

Kuvan upea kukkaloisto on Mikkelipuistosta.

Onko raivo-ompeleminen tuttua sinulle?

Raivo-ompeluksista huolimatta lempeitä ajatuksia sunnuntaihin!

Anni
2

Solmupanta + ohje

Huhtikuu kun alkaa lähestyä loppuaan, erinäiset käsityö- ja askarteluryhmät alkavat täyttyä kyselyistä mitä lastenhoitajille ja opeille lahjaksi. Monet - niin kuin minäkin - haluavat tehdä jotain itse, mutta kuitenkin jotain käyttökelpoista mutta ei mitään liiaksi aikaa vievää, koska usein annettavia lahjoja on useita. Sitten toki keskusteluun mahtuu ne, jotka vastustavat lahjojen antamista. Noh, minusta kyse on hyvistä tavoista ja meidän perheessä lahjotaan kyllä eskarin henkilökunta. Tänä vuonna pakettiin sujahtaa nopeasti ommeltavat solmupannat.


Solmupanta valmistuu nopeasti ja sellaiseen saa kulutettua niitä kapeampiakin kankaanpaloja, joista ei vaatetta enää helposti saa. Panta on saanut innoituksensa Roosa Blomin blogista, jossa vastaava solmu on tehty neulottuun kappaleeseen.


Leikkaa kankaasta n. 52 x 20 cm kaitale. Pidempi mitta siis tulee pään ympäryksestä plus saumanvarat. Ompele pitkät sivut yhteen kankaan oikeat puolet vastakkain. Käännä pitkä putki oikeinpäin ja aseta tuo sauma keskelle - sauma jää pannan nurjalle puolelle. Aseta pannan oikeat puolet vastakkain mutta lomittain siten, että ne ovat vain puoliksi päällekkäin. Käännä päällimmäisen kappaleen ylimenevä reuna koko kasan alimmaiseksi ja alempi ylimenevä reuna kasan ylimmäiseksi. Pannan päät ovat siis kaksinkerroin lomittain. Ompele koko kasan päältä saumurilla tai ompelukoneella. Taittele ommeltu sauma poikittain pannan solmun alle.


Mitä te meinaatte antaa lastenhoitajille ja opeille tänä keväänä lahjaksi?

Rentoa viikonloppua!

Anni
2

Ommeltu amppeli + ohje

Kotiutin kukkakaupasta itselleni helmivillakon. Kuulemma on vaikea hengissä pidettävä, ja minähän tunnetusti tapan hanakasti kasveja, mutta päätin ottaa riskin, onhan se niin kaunis kuitenkin. Nautinpa ainakin jokaisesta päivästä, kun se on hengissä! Tämä kranttu kasvi kaipasi amppelia, mutta mielestäni makrameeamppeli ei nyt sopinut tähän. Tarvittiin jotain vähän graafisempaa ja muotokieleltään simppelimpää. Päätin siis ommella sellaisen. Tässä ohje teillekin!


Tarvitset

Tekonahkaa tai vanhaa nahkatakkia
Sirkkarenkaita
Narua ripustamiseen

sekä ompelukoneen (ja nepparipihdit)





Leikkaa neljä pitkää kaitaletta tekonahkasta. Mitat kannattaa katsoa ruukun mukaan. Tässä mitat ovat n. 2 cm x 48 cm Materiaalina voit käyttää yhtä lailla vaikka vanhaa nahkatakkia tai jotain muuta materiaalia. Itse tykkään kuitenkin vähän nahkeasta materiaalista, koska tällöin ripustettava ruukku pysyy tukevammin kiinni. Ompele aina kaksi kaitaletta nurjat puolet vastakkain yhteen, niin saat amppelin osista tukevammat. Asettele ommellut kaksi kaitaletta keskikohdistaan ristikkäin ja ompele ne kiinni toisiinsa. Kiinnitä jokaiseen kaitaleen päähän sirkkarengas. Varmista, että kaikki sirkkarenkaat tulevat oikein päin amppeliin nähden. Pujota sirkkarenkaista ripustusnaru, ripusta ja asettele kukka.


Ihanan aurinkoista viikonloppua!

Anni


2

Väriä vaihtavat lapaset + kirjoneulekaavio

Löysät lapaset on kuin... löysä kädenpuristus. Vähän niin kuin kulahtaneet farkut. Ei tunnu hyvältä. Minulta puuttui kevätkeleille sopivat lapaset, jotka ovat tiukat ja joissa on "somepeukku" eli reikä peukussa puhelimen käytön mahdollistamiseksi lapaset kädessä, siispä kävin tuumasta toimeen.

Vaaleanpunainen sopii kauniisti harmaan kanssa.


Halusin käyttää avokadolla värjäämääni lankaa lapasiin (värin saaminen oli hyvin monivaiheinen ja monipäiväinen projekti, mutta yrityksen ja erehdyksen kautta sain vaaleanpunaista), mutta tiedostin, että vaalea väri ei lapasissa olisi kovin kauaa vaalea. Sain päähäni idean lapasista, joiden väritys muuttuu hiljalleen avokadon vaaleanpunaisesta harmaaseen lankaan. Harmaa olisi siinä osassa lapasia, joka likaantuu herkästi. Vaaleanpunainen huusi myös nirkkoreunaa, joten neuloin sellaisenkin. Koska en löytänyt mieleistä värikaaviota värin vaihtumiseen, raapustelin sellaisen itse. Mallikerta on kymmenen silmukan. Koska halusin kinttanat lapaset, tein ne 30 silmukalla, 3,5 cubics-puikoilla. Kaavio tässä myös teidän iloksenne!

Kirjoneulekuvio väriä vaihtaviin lapasiin.

Pidän näistä lapasista valtavasti. Ne ovat juuri niin tiukat pieniin käsiini kuin toivoin. Värit ovat just niin kuin pitää. Ne valmistuivat joutuisasti. Ja toki päivätolkulla taisteltu avokadosta saatu vaaleanpunainen muistuttaa siitä, että joskus kannattaa sinnikkäästi yrittää.

Vielä on hieman lunta. Lapaskelit jatkuvat minulla kuitenkin usein toukokuulle saakka.

Ihanan aurinkoista kevättalven viikonloppua!

Anni
8

Säilytyspusseja pakastepusseista

Yhteistyössä Husqvarna Viking

Joulun alla näkyi eräässä ompeluryhmässä ihan huippuidea ommella säilytyspussi herne-maissi-paprika-pakastepussista ja täyttää se irtokarkkihyllystä löytyvillä keltaisilla, punaisilla ja vihreillä karkkipalleroilla. Minähän sitten tein perässä heti sellaisen itsekin. Nyt tein vielä toisenkin, mutta karpalopussista ja punaisin karkein.

Ensin karpalot nassuun ja sitten ompeluhommiin!

Tällaisen nihkeän nahkean muovin ompelussa oiva apuväline on luistojalka, joka toimii muidenkin tarttuvien materiaalien, kuten nahkan tai vaahtomuovin, kanssa. Tätä jalkaa käyttäessä materiaali ei jumitu paininjalkaan ja tikki on tasaisempi.

Kukapa arvaisi, että herne-maissi-paprika-pussin sisältä löytyykin vähän epäterveellisempi yllätys.

Tällainen pussi valmistuu nopeasti kierrätysmateriaaleista. Tukena käyttämäni muovi on peräisin tyynypussista, mutta toki kaupastakin saa vaikkapa kristallimuovia tähän tarkoitukseen. Ohjeen tällaiseen säilytyspussiin voit katsoa tästä.



Herne-maissi-paprikat matkustivat karkkipiiloksi ystävälle, karpaloita ajattelin napsia itse!

Makoisaa viikkoa kaikille!

Anni
4

Tulostettava kirjontakalenteri

Tämä vuosi oli oikein hyvä. Paljon ihania asioita tapahtui ja kässävuosikin oli oikein antoisa ja runsas. Ensi vuotta odotan innolla, katsotaan, mitä kaikkea se pitää sisällään. Toivottavasti paljon antoisia käsityöhetkiä ainakin! 



Tämän vuoden käsityötekniikka oli kirjonta ja se on ainakin minua innostanut ihan uudella tavalla kirjonnan pariin. Meiltä puuttui vielä seinäkalenteri ensi vuoteen, joten tämän vuoden käsityötekniikan kunniaksi päätin, että ensi vuoden kalenteri on kirjontakalenteri. Tai kirjottava kalenteri, miten sen nyt haluaa muotoilla. Sinäkin voit tulostaa omasi niin halutessasi! Jokaisen kuukauden kuvituksena on pelkkiä pisteitä. Pisteitä ei ole tarkoitus suinkaan jättää sellaiseksi, vaan pisteet voi pistellä ensin neulalla ja sen jälkeen kirjoa kuvitukseksi mitä vain haluaa! Kalenterin voi kirjoa valmiiksi heti tai sitten sivuja voi kirjoa kuukausi kerrallaan. Tällainen kirjontatyö sopii niin aikuiselle kuin lapselle.


Voit tulostaa kirjontakalenterin vuodelle 2019
                                                                                                     TÄÄLTÄ

Tulosta kalenteri hieman vahvemmalle paperille, niin se kestää kirjontaa paremmin. Pistele neulalla reiät, valitse haluamaasi lankaa ja kirjo!



Mikäli innostut kirjomaan lisää, voit tsekata muutkin tänä vuonna tekemäni tulostettavat kirjontamallit, jotka sopivat erityisesti lasten kanssa askarteleville:


Ihanaa uutta vuotta 2019!

Anni
11

Makramee metallikehikkoon + ohje

Viime vuodet käsityösaralla on näkynyt enenevissä määrin toinen toistaan upeampia makrameetöitä. Vuoden 2017 käsityötekniikkakin oli makramee. Vaikka solmeillut työt ovat upeita ja meillä kotona olisi sellaisille tilaakin, jotenkin makramee ei ole tuntunut omalta jutulta. Ehkä sen aloittamisvalmistelut ovat tuntuneet liian työläiltä ja tilan ja ajan ottaminen makrameelle vaikealta, se kun vaatii vähän isomman tilan kuin vaikkapa neuletyö. Nyt kuitenkin päätin testata makrameeta pienemmässä koossa.


Tänä syksynä makrameehöyhenet tuntuivat olevan uusin makrameehitti. Materiaalia ei kulu paljon, höyheniä voi tehdä niin isoja kuin pieniä, niitä voi tehdä aloittelijatkin helposti, (isompien) lastenkin kanssa höyhenten teko onnistuu helposti. Lankavan minimop-ekopuuvillalankaa kului tällaiseen höyheneen viitisen metriä. Täältä löytyy selkeä ohje höyheniin.


Makrameetöitä selaillessani pinterestissä huomasin, että nyt enenevissä määrin näkyy vähän uudenlaisia makrameetöitä. Niissä ei ole välttämättä leikitelty solmuilla vaan erilaisilla sidoksilla ja lankojen risteämisillä ja ne on solmeiltu pyöreään metallikehikkoon. Tämä tuntui heti omalta! Rakastan geometrisia kuvioita. Lankojen leikki on kiehtovaa katsottavaa ja solmuja tähän ei tarvinnut kuin kahta sorttia.

Tähän työhön tarvitaan
20 cm pyöreä metallikehikko
Ohutta makrameelankaa (käyttämäni lanka on Retwisst-merkkistä)

Leikkaa 20 n. 120 cm pitkää lankaa narusta. Taita langat kahtia ja solmi ne vierekkäin aloitussolmuin. Jaottele solmut kymmenen ryhmiin, jätä keskelle pieni rako.


Ota kaikkein vasemmanpuolisin lanka ja sido se kehikon alareunaan keskikohdan oikealle puolelle. Seuraavaksi ota oikeanpuoleisin lanka ja sido se kehikon alareunaan keskikohdan vasemmalle puolelle. Ohjekuvassa on kahteen suuntaan menevät solmut. Lopputulos on samannäköinen, mutta koin helpommaksi tehdä ylärivin tyyliin oikean puolen solmut ja alarivin tyyliin vasemman puolen solmut.


Jatka lankojen solmimista työn alareunaan vuorotellen vasemmalta ja oikealta ottaen kunnes kaikki langat on solmittu. Näin työn keskelle muodostuu kaunis säleikkö. Tässä kohtaa voisi leikitellä myös lankojen värillä ja solmia työhön erivärisiä lankoja tai vaikka kahta eri väriä puolittain. Sellaisen taidankin tehdä seuraavaksi!



Solmeilun iloa!

Anni
5

Viirinauha puolipalloista + ohje

*Yhteistyössä Husqvarna Viking*


Perustimme tänä syksynä Een kanssa äidin ja tyttären oman käsityökerhon. Viime vuonna Ee kävi Taito Itä-Suomen käsityökerhossa, josta piti kovasti, mutta tänä syksynä hän ei kuitenkaan halunnut jatkaa sitä. Ajattelinkin, että kun on tulossa perheeseen kolmaskin lapsi, on kiva lanseerata esikoisen kanssa jokin kahdestaan tehtävä yhteinen tekeminen ja harrastus, jotta varmasti hänkin saa oman osuutensa huomiosta. Nyt otettiin työn alle tyhjän oloinen kohta Een omasta huoneesta. Teimme yhdessä viirinauhan puolipalloista tauluhyllyn alle. Hyllyllä komeilee opiskelukaverini Eelle maalaama ihana satutaulu sekä Paapiin koirajuliste.


Ympyränompeluohjain on todella kiva apuväline ompelukoneompelua opettelevalle lapselle. Ympyränompeluohjain pitää huolen ompeleen menemisestä oikeaan paikkaan ja lapsi voi keskittää huomionsa uusiin opeteltaviin juttuihin, polkimen painamiseen, kankaan suorana pitämiseen, peruuttamiseen, paininjalan nostamiseen ja laskemiseen sekä langan katkaisemiseen. Joustamaton kangas olisi ollut tähän paljon parempi, mutta päädyimme tekemään koristenauhan trikootilkuista, niissä kun kuosivalikoima oli laajempi. Olin leikannut valmiiksi jo tilkkupeittoa ajatellen 10cmx10cm kokoisia tilkkuja, ne olivat oikein oivia tähän projektiin.


Projektiin tarvitsee
- erilaisia kankaita
- ympyräohjaimen
- harkkosakset sekä kangassakset
- vinonauhaa
- ompelukoneen.

Projekti oli mainio yhdessä lapsen kanssa tehtäväksi. Ee valitsi kankaat, minä painoin ympyräohjaimen nastan oikeaan kohtaan ja Ee ompeli ympyrän. Minä leikkasin ylimääräiset kankaat pois harkkosaksilla ja katkaisin pallot kahtia - tämä olisi ollut pienen lapsen käsille rankka homma, sillä etenkin harkkosakset ovat aika painavat ja kömpelöt. Ee käänsi puolipallot, minä silitin ne tasaisiksi, Ee valitsi puolipallojen järjestyksen ja minä ompelin puolipallot vinonauhaan kiinni. Ompeluprojektin voi tsekkailla myös instastooristani.


Projekti eteni jouhevasti ja oli todella mieleinen eskari-ikäiselle pikkuompelijallekin. Näyttävä, omassa huoneessa oleva lopputulos tuntui motivoivan pientä ompelijaa. Ihana äidin ja tyttären yhteinen projekti!


Tässäpä vielä pikkulistaus, miten muuten ympyränompeluohjainta voi käyttää:

Täällä alkoi syysloma ja aikaa jää monenlaiselle tekemiselle, kun arki ei pörise ympärillä. Nyt onkin aikaa pohtia ja toteuttaa lisää erilaisia projekteja tyttärenkin kanssa!

Iloista syysviikkoa!

Anni








4

Pupureput sekä ohje turkistupsuun

Ystävyys on ihana asia! On toki ihanaa, kun itsellä on ystävä, mutta todella ihanaa on myös, kun näkee oman lapsensa ystävystyvän. Olemme saaneet jo kuuden vuoden ajan seurata hyvän ystäväni kanssa pienten ystävyyden kasvamista, sillä tyttäremme ovat aivan lyömättömiä yhdessä. Kun pitkästä aikaa nähdään, alkaa välittömästi leikit, jotka jatkuvat vuorokausia aina siihen asti, kun on heippojen aika. Näille söpöliineille piti tehdä jotain yhdistävää, sillä mikäs onkaan ihanampaa kuin samistella ystävän kanssa! Inspiroiduin yhdessä ompeluryhmässä näkemistäni pupurepuista ja sellaiset oli aivan pakko tehdä pienille ystävyksille.


Repun mallina on aivan simppeli jumppakassi, siihen on vain lisätty pupun korvat yläreunaan ja pupun tupsuhäntä alareunaan. Kaikki repun kankaat ostin Eurokankaasta. Reppukangas on pieniä kultahippusia sisältävää kerniä, korvien sisukset tekonahkaa ja tupsut tehty tekoturkiksesta.


Etsiskelin aluksi turkistupsuja valmiina, mutta en sellaisia löytänyt. Mieleeni palasikin jostain kuulemani tupsunteko-ohje. Koska en tähän tyyliin tehtyjen tupsujen ohjetta löytänyt netistä (ainakaan pika-googlauksella), otin välivaihekuvat, jotta niistä olisi muillekin iloa.


Eurokankaasta ostamani tekoturkis maksoi 39€/m, mutta tarvitsin sitä vain 10cm. Tällä vajaalla neljällä eurolla tästä palasta valmistuu viitisentoista tupsua - ihan jees hinta per tupsu, jos vertaa valmiiden tupsujen hintaan. Tupsu tehdään leikkaamalla tekoturkiksesta neliskanttinen pala - mahdollisimman minimaalinen leikkaaminen on tekoturkiksen kohdalla aina plussaa, sillä leikkaaminen aiheuttaa aina sotkua. Keskelle piirretään ympyrä, joka harsitaan neulalla ja kaksinkertaisella langalla löyhästi.


Neula työnnetään lopuksi turkispuolelle. Palan kulmat käännetään ympyrän keskelle ja harsittu lanka kiristetään niin, että tupsu alkaa muodostua. Ylijäävät reunat siis jäävät tupsun sisälle täytteeksi. Lopuksi kannattaa tehdä useampi napakka pisto tupsun läpi ja päätellä lanka tukevasti, jotta tupsu varmasti pysyy kuosissa. Samalla langalla voi tupsun päähän ommella vaikka nepparin toisen puolen. Toisen puolen voi ommella sitten vaikka pipoon. Näin tupsun saa pesun ajaksi pois. Videoitu ohje tupsuun näkyy myös instagramini korostetuissa stooreissa.



Ihanan pupuisaa viikkoa!

Anni
7

Neulatyyny + kaava

Neulatyynyni on tehnyt viime ajat hidasta kuolemaa. Uskollinen palvelijani tähän asti on tämä blogini historian luetuimman postauksen neulatyyny. Kolmisen vuotta se palveli oikein hyvin, sitten huovan hapristuessa ja neulojen tippuessa yhä helpommin, se siirtyi vähän sivumpaan ja siitä sitten laatikon unohduksiin vielä pariksi vuodeksi. Nyt oli aika tehdä uusi neulatyyny tuota vanhan muistoa kunnioittaen. Samalla tein teillekin siihen ohjeen sekä kaavan!

Näppärä neulatyyny syntyy aika vähistä tarpeista.

Neulatyynyn valmistukseen ei mene kovin paljoa aikaa eikä tarvikkeetkaan ole maailman ihmeellisimmät. Tähän neulatyynyyn halusin satsata pariin erityisjuttuun: neulatyynyn tulee olla iso, jotta neulaa voi tunkasta vähän huolimattomamminkin kohti rannetta. Toiseksi päätin satsata neulatyynyn pohjassa olevaan suojamateriaaliin. Edellisessä tyynyssä käytin pahvia ja se ajan kuluessa hapertui epäluotettavaksi neulastoppariksi.

Nyt mahtuu neula jos toinenkin.

Ohje

Neulatyynyyn tarvitset
- paksua huopaa
- paksua nahkaa tai muuta vahvaa materiaalia neulastoppariksi
- neulatyynykankaan. Viimeksi käytin huopaa ja se hapertui ajan saatossa. Kannattaa olla siis tiheämpää kangasta, mutta kuitenkin sellaista, että neulat saa siihen helposti kiinni.
- nepparit
- tekstiililiimaa
- vanua tai muuta neulatyynyn sisusmateriaalia (perinteisin materiaali on hius)
- lankaa ja ompelukone

Työnaloituskuva on aina ihana - voi verrata lopputulosta lähtökohtaan.





1. Leikkaa osa A paksusta huovasta, B nahkasta ja C neulatyynykankaasta. Ennen leikkaamista kannattaa varmistaa, että A-osa mahtuu hyvin ranteen ympäri. Muokkaa kaavaa tarvittaessa.
2. Liimaa tekstiililiimalla nahkapala B keskelle huopapalaa.

Tekstiililiima tarttuu hanakasti eikä sitä tarvitse lutrata.

3. Ompele C-kappaleen pitkille sivuille rypytyslangat. Harsi tämä B-kappaleen ympärille. Kiristä rypytyslangat tasaisesti pitkille sivuille harsiessa. Ennen viimeisiä pistoja täytä neulatyyny vanulla.

Rypytetty reuna tuo neulatyynylle lisää tilaa.

4. Lopuksi ompele neulatyynykappaleen C ympäri tiheällä siksakilla. Varmista ennen ompelua, ettei ommel osu nahkakappaleeseen ja että varmasti kaikki rypytetytkin osat sattuvat ompeleen alle.
5. Kiinnitä nepparit paikoilleen sopivalle etäisyydelle siten, että neulatyyny pysyy tukevasti kädessä.

Tiheä siksak-ommel sekä neppari tekee lopputuloksesta viimeistellymmän näköisen.

Ja sitten ei kun vain ompelemaan!

Ihanaa viikonloppua!

Anni
4

Matematiikkatehtäviä maitopurkin korkeista

Kun minulta kysytään ammattiani, vastaan aina olevani luokanopettaja ja käsityönopettaja. Olen suorittanut pitkän sivuaineen tekstiilityöstä ja kässäily kun on suuri intohimoni, on minun helppoa samaistua käsityönopettajuuteen. Lähes aina jätän kuitenkin sanomatta, että ihan yhtä lailla minä olen matematiikan opettaja. Minulla on pitkä sivuaine myös matematiikasta, mikä tuntuu hassulta, sillä en en kamalasti välitä (yliopisto)matematiikasta enkä ollut järin hyvä siinä. Päädyin matematiikan opintoihin hieman sattumalta. Kuitenkin olen oppinut tykkäämään valtavasti juuri alakoulun matematiikasta ja sen opettamisesta. Tykkään keksiä erilaisia harjoituksia ja toiminnallisia tehtäviä matematiikkaan. Ehdoton lempparini ovat kertotaulut. Niitä onkin syytä treenata jo pienistä oppilaista lähtien. Kun sisältö on vähän junnaava, on erilaisista treenausharjoituksista hyötyä.


Kun kertotauluja kerrataan, laitan oppilaita heittämään hernepussia tietyn kertotaulun hengessä ja heittäessä sanomaan tietyn kertotaulun seuraavan luvun (5, 10, 15, 20...). Kertotaulupaketistani löytyy myös kertotauluavaimia ja kortteja, jonka toisella puolella lukee kertolasku ja toisella puolella vastaus. Yksi oppilaiden suosikeista on maitopurkin korkeista tehty kertotaulupeli, jota voi tehdä yksin tai yhdessä. Tähän ideaan olen alunperin törmännyt jossain sosiaalisessa mediassa. Tällaisen kertotaulupelin valmistaminen on todella edullista ja tämä jaksaa innostuttaa pienempiä ja isompia. Siinä täytyy yksinkertaisesti yhdistää oikea korkki oikean laskun kohdalle. Mutta kun laskun tekemisessä on tuo pieni kierrettävä juju, onkin sen tekeminen monille mielekkäämpää. Jokaisella syttyy halu löytää korkeille oikeat paikat, tykkäsi matematiikasta muuten tai ei.


Ee on alkanut hiljalleen kiinnostua matematiikasta ja erityisesti yhteen- ja vähennyslaskuista. Automatkoilla esittelemmekin toisillemme kysymyksiä, kuten vaikkapa "jos korissa on kahdeksan omppua ja syön niistä kolme, montakos omppua jää". Paras apu ja oiva kymmenjärjestelmäväline löytyy läheltä eli omat sormet. Siksi teinkin yhden kertotaulupelin päälle laitettavan mallin, jossa on helppoja, enintään kymmeneen ulottuvia yhteenlaskuja. Peliä ei tarvinnut liimata kasaan, vaan pelkät korkit ja uusi korkkipohjien päälle tuleva kartonki riittivät tähän. Huomasin, että pienemmälle lapselle myös korkkien pyörittely käy mukavasta motorisesta harjoituksesta.


Ehdin innostuksissani liimailla kertotaulupelit kasaan ja välivaiheet jäivät kuvaamatta, mutta tässä työvaiheet piirrettyinä. Helppoa ja mukavaa ja sopii sekin lapsen kanssa tehtäväksi!

Ihanan kesäistä viikon jatkoa!

Anni
9

Matto virkatuista kuusikulmioista + kuusikulmion ohje

Jos sen voin tehdä itse, itse sen myös teen, lupailen tuossa otsikkoni alla. Se on ollut aika lailla toimintaperiaatteeni jo vuosia, mutta välillä se tuntuu vähän vitsaukselta - eikö mitään voi ostaa valmiina kaupasta? Tietenkin voi, eihän tätä itse tekemistä vaadi kukaan muu kuin minä itse, hankalampi purtava siis.


Neliöt lisääntyivät kuukauden takaisen muuton myötä ja niin myös mattoja pitäisi saada sinne ja tuonne. Mielessäni pitkään oli jo kutkuttanut kuusikulmioista virkattava matto ja nyt olikin oiva paikka sellaiselle, nimittäin vessa. Kuusikulmioita voisi sommitella miten vain ja epäsymmetrisestikin. Ajatuksissani oli isompi matto, jolloin vessan vaatima maton epäsymmetrisyys olisi tullut paremmin esille, mutta kude loppui yksinkertaisesti kesken ja valmistuikin vain suora, pitkula matto. Tällä siis mennään toistaiseksi, mutta paloja saattaa syntyä lisääkin ajan saatossa.


Virkkasin maton paksummasta ontelokuteesta kasin koukulla. Kokeilin erilaisia kuusikulmioita, mutta en saanut mieleistäni kulmikkuutta esiin. Tyytyväinen olin seuraavaan kuusikulmion virkkaustapaan, joka meni kansanomaisehkosti näin:

Virkkaa 2 kjs.
1. Virkkaa ensimmäiseen ketjusilmukkaan 6 ks. Sulje kerros piilosilmukalla.
2. Tee jokaiseen ks:aan 3 p. Huom! Korvaa ensimmäinen p 3kjs:lla. Sulje kerros piilosilmukalla kolmanteen kjs:aan. Yhteensä siis 18 pylvästä.
3. -> Korvaa kerroksen ensimmäinen pylväs aina kolmella ketjusilmukalla. Tee edellisen kerroksen keskimmäiseen lisäyspylvääseen kolme pylvästä, muihin kuhunkin yksi. Sulje aina kerros piilosilmukalla. Tee haluamasi määrä kerroksia. Kerroksella tulee aina 12 silmukkaa lisää.


Nyt sitten mieli alkoikin raksuttaa, millaisen maton tekisin toiseen vessaan... Olisiko ideoita? Entä voisiko mattoa valmistaa (ilman kangaspuita, vaikka nekin löytyy) jotenkin muutoin kuin virkaten?

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Anni
3
Sisällön tarjoaa Blogger.